Keskustelu:Luettelo Pöytyän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Puuttuvia[muokkaa wikitekstiä]

Hautausmailla[muokkaa wikitekstiä]

Pöytyän hautausmaalla on punaisten muistomerkki ja hautausmailla on uskoakseni muitakin yleisiä muistomerkkejä. Niitä täytynee ensin tähyillä paikan päällä.--Htm (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 04.19 (EET)

Pöytyän lisätty; Karinaisten hautausmaa vielä tutkimatta.--Htm (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 20.59 (EET)

Kyösti Iitin teos[muokkaa wikitekstiä]

Paloaseman edessä on Kyösti Iitin Tulitaistelija, mutta sille ei ole löytynyt lähdettä.--Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 08.24 (EET)

Huomasin että haku lehtiluukusta voi auttaa löytämään teoksia. Mutta tätä en ainakaan parilla yrityksellä saanut esiin. --Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 00.17 (EET)
Lisäsin luetteloon.--Htm (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 15.40 (EET)

Täällä: [1] on linkki Kyösti Iitin yksityiseen Enkelipuistoon. Yksityisenä se jäänee hankkeen ulkopuolelle, mutta lisäksi on kaksi linkkiä lehtiuutisiin. Niistä voi tarkistaa, mainitaanko muita teoksia.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 22.21 (EET)

Tien rakentamisen muistolaatta[muokkaa wikitekstiä]

Teoksessa Vakaalla perustallas. Pöytyän historia 1860-luvulta nykyaikaan (2003), s. 117 mainitaan Yläneen ja Riihikosken välisen maantien rakentamisen muistolaatta EDIT: muistomerkkinä olevan "Riihikosken alueella sijaitsevan siirtolohkareen kyljessä (...) F. F. Björniin nimikirjaimet ja vuosiluku 1895". Kartassa ei näy tien varressa muistomerkin symbolia mutta on yksi rauhoitettu siirtolohkare: [2].--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2018 kello 22.11 (EET)

Yläneentien ja vanhan Turuntien risteys Riihikoskella siirretty alkuperäisestä paikasta nykyistä etelämmäs, tie meni ennen vehnämyllyn sivuitse. Alkaisin melkein hakemaan sitä siirtolohkaretta vähän lähempää keskustaa, en pidä todennäköisenä että laatta olisi kiinnitetty jonnekin keskelle metsätaipaletta. Olen lähiviikkoina menossa kylille tuonnepäin, joten pidänpä silmät auki. Karinaisten hautausmaakin on vielä tutkimatta, samoin suojeluskunnan ampumaradan muistolaatta ja Johannes Linnakosken muistolaatta on kuvaamatta. Kiitos vinkistä.--Htm (keskustelu) 7. helmikuuta 2018 kello 23.03 (EET)
Teksti kirjasssa: "Riihikosken alueella sijaitsevan siirtolohkareen kyljessä on F. F. Björniin nimikirjaimet ja vuosiluku 1895." Kirjassa on kuva maalauksesta, jossa on kuva metsäisellä paikalla tien varressa olevasta kaksiosaisesta siirtolohkareesta, jonka oikeanpuolisessa puolikkaassa on kiinnitettynä muistolaatta.EDIT: ei vaan kaiverrus. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2018 kello 07.20 (EET)
Ihanko näin? No, siinä tapauksessa kuvaamasi siirtolohkare metsätaipaleella on ilmeisesti oikea kivi. Katsoin MML:n vanhat painetut kartat -palvelusta, mutta niissä kartoissa en havainnut merkintää mistään isosta kivestä koko tien varrella. Google Street Viewissä kyseisessä lohkareessa näkyy jokin kyltti. Menen sinne, jos joku muu ei ehdi ensin. - Pöytyän hautausmaalla on myös Aarre Aaltosen hauta, pitänee kuvata sekin. -Kyrössä oleva ns. Hankomäen talob (Johannes Linnakosken muistolaatta) on mulle mysteeri eli mikä talo se on, pitänee kääntyä asioista tavallisesti perillä olevien tahojen puoleen. Karinaisten hautausmaalla luulisi olevan ainakin Karjalaan jääneiden muistomerkki. Aurassa ja Oripäässä on myös kuvattavaa. Kiitokset vinkeistä.--Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2018 kello 07.54 (EET)
No niin, taas unohdin Street view'n, vaikka jo Lavian veteraanikivi tuli sillä paikannettua.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2018 kello 08.02 (EET)
Kun katsoin Street view'sta niin kyllä se sama on oltava. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2018 kello 08.20 (EET)
Käyty ja kuvattu. Kyseessä ei ole laatta vaan kaiverrus F. F. B. ja 1895 siirtolohkareessa.--Htm (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 23.43 (EET)

Kootut teokset[muokkaa wikitekstiä]

Riihikoskella kirjaston pihassa on ruostumattomasta teräksestä tehty veistos, jossa on kaiverrus "Kootut teokset", "Esko Perälä" ja "1989" (joka lienee kirjastorakennuksen valmistumisvuosi). Toistaiseksi en ole löytänyt siitä mainintaa (netistä).--Htm (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 23.51 (EET)

Auranmaan viikkolehti julkaisee visailusarjaa: [3]. Jos vastaus on julkaistu lehdessä, niin se saattaa sisältää tai olla sisältämättä jotain tietoa teoksesta. (On sama, koska kilpailu postataan myös someen, ja siellä joukkoistettu lukijakunta tunnistaa kohteet nopeasti.) --Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 18.51 (EEST)

"Vapaussodan muistopatsas", Pöytyä?[muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa lähteenä käytetty Pöytyän historiateos Holm & Manninen 2001 mainitsee kuvatekstissä s. 370, että "Suojeluskunta otti tavakseen osoittaa kunnioitusta vapaussodan muistopatsaalla." Kuvassa näkyy etäältä pitkyläinen noin 3 metriä korkea muistokivi kuvan perusteella ei voi sanoa, onko se samalla esim. jonkun henkilkön hautakivi vai ei). Myöskään sijaintipaikasta (hautausmaa vai joku muu) ei oikein pysty kuvasta sanomaan.--Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 17.15 (EEST)

Mielenkiintoista. Käännyn asioista tavallisesti perillä olevien tahojen puoleen.--Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 18.31 (EEST) (jatkaa) Vaikuttaa kuulemma Pöytyän hautausmaan kuusiaidalta.--Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 19.16 (EEST)
Saamani tiedon mukaan Kirkkotien portin lähellä, ison käytävän varrella.--Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 20.31 (EEST)
Lisätty luetteloon.--Htm (keskustelu) 15. lokakuuta 2018 kello 01.15 (EEST)

Björnin nimikirjaimet kalliossa[muokkaa wikitekstiä]

Lähteessä [4] (s. 7) mainitaan otsikolla "Björnin nimikirjaimet kalliossa": "Kallio, johon on hakattu nimikirjaimet ja vuosiluku F.F.B.1885 löytyvät Björnin rakennuttaman maantien alkupäästä Uudenkartanon raitin varrelta. " Eli ylempänä mainittu muistomerkki ilmeisesti onkin toinen kahden sarjasta.--Urjanhai (keskustelu) 18. elokuuta 2018 kello 19.23 (EEST)

Löytyi, Google Street Viewllä näkee. 60.8168°N, 22.4517°E. Kaiverrus on ihan lähellä tietä, sen itäpuolella. Eli Riihikoskella on kaiverrus siirtolohkareessa ja Yläneen päässä toinen kalliossa.--Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2018 kello 20.40 (EEST)
Sijainti olikin näköjään merkittynä myös yllä viittaamani lähteen viimeisen liitteen viimeiselssä kartassa. Eli siitä saadaan lähde myös sijainnille.--Urjanhai (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 16.26 (EEST)
Katsos vaan, niin on. En lukenut noin loppun asti lähdettä, mutta löysin sen ilman sitäkin. - Mulla ei yleensä ole tapana etsiä muistomerkkien sijainnille karttalähdettä, vaan etsin muistomerkin minkä milläkin keinoin, otan kuvan ja merkkaan koordinaatit mukaan ja se on siinä. Vielä ei ole kukaan poistanut patsakuvaa sen takia että sijainnille ei ole viitettä. --Htm (keskustelu) 21. elokuuta 2018 kello 18.37 (EEST)
OK --Aulis Eskola (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 11.27 (EET)

Vapaussodan muistopatsas, Yläne?[muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnan sivuilla Yläneen hautausmaan yhteydessä: [5] mainitaan: "Parkkipaikalta katsoen kirkon etupuolella sijaitsevat Karjalaan jääneiden sekä vapaussodan muistomerkit", Jälkimmäinen ei taida olla luettelossa. (Jonkun pitäjän kohdalla tehtiin kai rajankäyntiä muistomerkki vs. yksityinen hauta, mutta en enää muista oliko se pitäjä tämä.)--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2018 kello 21.54 (EET)

Olen luullut, että sillä tarkoitettiin punaisten muistomerkkiä, joka on luettelossa ja kirkon etupuolella.--Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2018 kello 22.08 (EET)
Se on hyvin mahdollista. Silloin lähteessä olisi vain saatettu käyttää hiukan epätavaomaista ilmaisua. En ole käynyt paikalla projektin aikana. Jos tuolla on projektin aikana käyty niin silloin luultavimmin on voitu tarkoittaa tuota.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2018 kello 22.16 (EET)
Olen käynyt siellä projektin aikana ja oppaanani oli tuo seurakunnan hautausmaasivu, en muuten olisi osannut etsiä vanhainkodin palon muistomerkkiäkään. Jos vielä siellä käyn niin pitää katsoa tarkempaan tai kääntyä asioista tavallisesti perillä olevien tahojen puoleen.--Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2018 kello 23.36 (EET)

Poistettu[muokkaa wikitekstiä]

Poistin Johannes Linnankosken muistolaatan luettelosta, koska se ei ole yleisellä alueella vaan yksityispihassa, eikä laatan tekstiä voi lukea paljain silmin menemättä talon pihalle.--Htm (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 23.47 (EET)

Onko piha kerrostalon vai rivi- tai omakotitalon. Minusta se ei ole ratkaisevaa, onko kohde yksityispihassa vai jossain muussa, vaan se, onko pihaan kaikilla avoin ja jatkuva pääsy. Ymmärrän toki, että kerrostalonkin pihalle meno voi olla kiusallista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 08.53 (EET)
Talojen pihoilla olevia laattoja on manittu myös keskustelussa Keskustelu:Luettelo Mynämäen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Kerrostalojen pihoille tulee usein mentyä mutta omakotitalojen pihoille ei juurikaan. - Mutta joskus taas muistomerkki talon pihalla on asetettu nimenomaisesti julkisesti nähtävillä olevalle paikalle esim. tien varteen kuten pari näistä. Mutta hyvin mahdollinen tapaus on laatta seinässä pihan puolella.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 08.57 (EET)
Se kyltti on omakotitalon päädyssä, eikä se näy esim. Google Street viewissä, koska on pensaan takana tieltä katsottaessa. Nyt lehdettömänä aikana näkee, että siellä se on. Olen mielestäni poiston yhteydessä kertonut, että kyltti ei ole julkisella paikalla, onko tässä nyt jotain sellaista epäselvää, jota en ymmärrä? --Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 10.35 (EET)
Ok, asia selvisi ainakin mulle, kiitos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 11.46 (EET)
OK näin. Lisäsin aikoinaan kohteen tietämättä paikan laatua.
Syvällä yksityispihoissa olevia kohteita on muissakin luetteloissa vältelty, ettei usuteta ihmisiä tunkeutumaan yksityisiin pihoihin. Kohteet olkoon luetteloissa vain, jos ne ovat yleiseltä tieltä tai puistoalueelta tai julkisen rakennuksen vapaasti kuljettavissa olevalta pihalta käsin mielekkäästi tarkasteltavissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 13.57 (EET)
En aluksi tiennut edes mikä on Hankomäen talo (=ko. maanteiden risteyksessä tai sen lähellä on useita taloja ja niiden pihoissa useita rakennuksia, osa on tien vieressä ilman ojia tai aitoja). Oikea talo näkyy Street viewissä, mutta kylttiä ei, joska se on pensaan tms. kasvillisuuden takana. Nyt talvella näkee ihan ohi ajettaessa, että seinässä on n. 50*40 senttinen kyltti. Kyltti on asuinrakennuksen pohjoispäädyssä, tieltä katsottuna oikeassa reunassa päätyä ja noin 15-20 metrin päässä maantieltä reunasta. Koordinaatit 60.667788522°N, 22.774067381°E . Sivuinfona sen verran, että Karinaisten kylä on haja-asutusaluetta (landea) eikä siellä ole muita kerrostaloja kuin Karinaisten kirkon kellotapuli. -Mahdollisuuksien rajoissa on, että talonväen suosiollisella luvalla kyltin voisi käydä kuvaamassa ja laittaa Linnakoski-artikkeliin, mutta julkisten teosten luetteloon se ei sovi.--Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 18.59 (EET)
Sama voi päteä Mynämäen ja Mietoisten vastaaviin, ping Käyttäjä:Albval.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 20.49 (EET)
Mikäs muistolaatta Mynämäellä on yksityispihassa? Tarkempi keskustelu ao luettelon keskustelusivulle. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. helmikuuta 2018 kello 00.57 (EET)
Siellä oli jo keskustelua, tämä maininta oli vain linkki sinne. (Vaikka varsinainen linkki jäikin väkertämättä.) --Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2018 kello 10.28 (EET)
Selkeyden vuoksi meille ulkopuolisille linkki itse asian ytimeen: Keskustelua laatoista yksityisomistuksessa olevien maatilojen päärakennusten ulkoseinissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. helmikuuta 2018 kello 15.08 (EET)

Installaatiot Pöytyän Kuovilantiellä[muokkaa wikitekstiä]

Auranmaan Viikkolehden kesälehden 5.6.2018 mukaan kuvataideopettajan ja Järvenpään taideseuran jäsenen Kalevi Joutselan installaatioita on ollut Pöytyän Kuovilantiellä ulkona 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Kuvia töistä on Joutselan webgalleriassa taideseuran sivustolla (galleria luotu 17.11.2014). Näitä voisi lisätä listalle ja kohdistaa. --Paju (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 14.06 (EEST)

Uutisen ja osoitteen perusteella paikka on löydettävissä Kansalaisen karttapaikasta. Selvitettäväksi ja arvioitavaksi jää vielä, voidaanko paikan katsoa olevan julkinen. Jos teokset ovat yksityisellä alueella yksityisen pihan yhteydessä mutta yleiseltä tieltä hyvin nähtävillä (niin kuin kartan ja ilmakuvan perusteella hyvin voisi olla), niin ovatko ne silloin julkisella paikalla? Lisäksi joku taideaihepiiriin erikoistunut muokkaaja (so. tässä kai lähinnä Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori) voi ehkä lähteen perusteella arvioida, onko lähteen antama tieto teoksista tässä tapauksessa riittävä. (Tosin on mahdollista että muitakin lähteitä voi vielä olla.) --Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 16.23 (EEST)
Itse asiassa kun tämä nyt tuli puheeksi, niin muistin heti toiselta paikkakunnalta aivan vastaavan: yksityisssä pihassa mutta tieltä hyvin näkyvissä oli vastaavan tapainen ja aiheinen veistos, josta on ainakin kerran ollut lehdessä juttua (en vain tiedä, löytyykö sitä lehteä enää ja onko teoskaan enää paikoillaan) ja tekijä mainittu.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 16.27 (EEST)
Marttilassa on vastaava teos valtatien varressa pellolla lähellä taiteilijan kotipaikkaa hyvin nähtävissä ja se mainitaan esim. kunnan sivuilla. Se on lisätty luetteloon. Talon pihassa kauempana tieltä on taiteilijalla lisäksi lähteiden mukaan laajempi veistoskokoelma, mutta se ei taida näkyä tielle, eikä näitä veistoksia siksi ole ainakaan vielä lisätty luetteloon, koska talon pihaa ei voi pitää julkisena paikkana.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 16.31 (EEST)
Mutta yleiselle tielle näkyvä yksityispiha on sitten oma lukunsa. Neljännellä paikkakunnalla tiedän erään yksityispihassa yksityistien varessa olevan tunnetun taiteilijan teoksen, josta on kerrottu lehdissäkin, mutta en ole katsonut voivani kuvata sitä tänne, koska hyvin voin kyllä ajaa yleisessä käytössä olevaa tietä pihan läpi fillarilla, mutta en katso voivani pysäyttää keskelle pihaa ja ruveta ilman lupaa ottamaan valokuvia tai edes ihmettelemään teosta.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 16.39 (EEST)
Yksityispihalla olevan teoksen, joka näkyy julkiselle paikalle voi kuvata luetteloon. Myös yksityistie on julkinen paikka jos tie on yleisessä käytössä. Muistelen, että Saksassa voi kuvata myös ikkunan läpi julkisessa sisätilassa olevan, julkiselle paikalle näkyvän teoksen. Kuvasin kaksi viikkoa sitten Raumalla tämän teoksen verkkoaidan läpi, vaikka se oli suljetulla paikalla, jonne pääsyyn olisi pitänyt hakea kulkulupa. Kuva on Rauman listassa.
Kehtaaminen on tietysti henkilökohtainen asia, itse olen kokenut vähän samanlaista, kun en kehdannut mennä illalla tyhjään päiväkodin pihaan kuvaamaan julkisteosta, vaikka portti oli auki. Ehkä tässä voisi ajatella että toimikoon kukin sielunsa ääntä kuunnellen. Toisaalta, meidän pitäisi ajatella, että olemme tiedonvälittäjiä valokuvaajina, ja tehtävämme on ennen kaikkea välittää tietoa lukijoillemme. Ja siinä pitäisi olla vähän paparazzia, kun kuvaaminen ja julkaiseminen ovat kuitenkin täysin laillista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 18.49 (EEST)
Itsekin olen kuvannut paljon yritysten verkkoaitojen läpi. Sitä en ujostele yhtään. Eräs lasin takana olevakin olisi. Se on eräässä julkisessa rakennuksessa, jonka pihaan on vapaa pääsy, eteisaulassa, jossa on iso lasiseinä. Saman teoksen pronssiin valettu versio on julkisella paikalla eräällä torilla, mutta sisätilassa lasin takana on alkupertäinen puinen veistos. --Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 20.24 (EEST)

Kesän tullen voisi Uudessakartonossa ajella.--Htm (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 16.12 (EET)

Kesä tuli ja kävin kuvaamassa Kuovilantien installaation. Laitanpa luetteloon.--Htm (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.50 (EEST)

Alue: liitoskunta vai ei[muokkaa wikitekstiä]

Monien kuntien kohdalla on pohdittu entisen kunnan mainintaa alueessa - lähinnä aluemäärityksen etuosana (muodossa "liitoskunta, kylä"). Välillä tässä artikkelissa oli vanhojen liitoskuntien nimiä. Nyt Karinainen ja Pöytyä on poistettu alueista. Mikä kaatoi valinnan tuohon suuntaan? Oliko perusteltua poistaa nuo tunnetut seutujen nimet, jotka kuntina ovat kylläkin poistuneet kartalta useita vuosia sitten.

Kyselen tätä sikälikin, että muissa luetteloissa tulisi valittua sopiva linja tässä mielessä. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 10.32 (EET)

Fiksailin luetteloa Wikidataan siirtoa varten. Tähän ratkaisuun päädyin sen takia, että liitoskunta tuossa samassa sarakkeessa saattaa sotkea. Tein wikilinkit kaikille luettelon kylille, vaikka niistä ei vielä ole artikkelia eikä WD-kohdetta. Mutta kylät saa sijoitettua entisiin kuntiin WD:ssä. Liitoskunnille ei ole tarvetta jokaisessa kuntaluettelossa ja nyt pitäisikin miettiä, olisiko syytä lisätä liitoskuntasarake jos liitoskuntia on ja jättää muista pois vai mitä tehdään. Liitoskuntia on myös vanhoja eli aika kauan sitten liitettyjä, esim. Salon Halikko ja sitten entinen Pieksänmaa, joka on entinen .... Tässä Yläneen liitoksesta on aikaa yli 10 vuotta. Muista luetteloista en ole poistanut liitoskuntia, jos niitä on käytetty. Mietitään tätä ja myös @Zache, Kulttuurinavigaattori, Urjanhai, Paju: voi miettiä. --Htm (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 11.33 (EET)

Yleisempi osa keskustelua siirretty projektin keskustelusivulle

Tähän luetteloon on sittemmin palautettu liitoskunnat.--Htm (keskustelu) 17. tammikuuta 2021 kello 07.06 (EET)