Keskustelu:Luettelo Mynämäen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sisätiloissa ilmeisesti olevia teoksia[muokkaa wikitekstiä]

Sisätiloissa olevana tätä laattaa ei nyt lisätty luetteloon.--Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 10.22 (EET)[vastaa]
Ei vaan itse asiassa reliefi onkin hiljattain siirretty osaksi muistomerkkiä ulkotiloissa kirjastion luona: [2]--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2017 kello 21.19 (EET)[vastaa]
Tämä laatta lisättiin nyt luetteloon.--Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 10.22 (EET)[vastaa]
Laatta on periaatteessa kirjaston sisätiloissa ja evakkokivi pihalla. Mutta laatta on heti ikkunalasin takana, joten se näkyy mainiosti ulos. --albval(keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 11.52 (EET)[vastaa]
Jossakin noista uutisista kerrottiin noin ollen aiemmin, mutta että se olisi sittemmin siirretty ulos. Milloin tsekkasit? --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 12.40 (EET)[vastaa]
Eilen viimeeksi kävin kirjastolla. Mutta tässä kohtaa alkaa epäillä omia havaintojaan. Tarkistan vielä uudelleen kun liikun kylillä. --albval(keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 13.14 (EET)[vastaa]
Seutusanomalähteen mukaan "Aivan kiven viereen kirjaston seinään kiinnitetään Metsäpirtin lahjoitusmaan talonpoikien muistomerkistä aikanaan pelastunut pronssinen reliefi." Ilmeisesti aikomus kiinnittämisestä ei ole vieläkään toteutunut. --albval(keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 13.16 (EET)[vastaa]
No niin, se olikin tietysti juuri tämä tulevista asioista uutisointi. En taida viitsiä vaivata enää kulttuurinavigaattoria "ikkunasta ulos näkyvän muistolaatan" mahdollisen julkisen muistomerkkistatuksen määrittelyllä.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 13.24 (EET)[vastaa]

Epäselviä lähteissä[muokkaa wikitekstiä]

OK - Kunnan nähtävyyssivulla mainittiin teos nimeltä "Taontarinkki", sijaintipaiksi Vehmaantien varsi. Kun sen suhde samassa luettelossa olevaan Vesipyörä-muistomerkkiin ei ilman lisätutkimusta tullut aivan selväksi, piilotin sen tageihin.--Urjanhai (keskustelu) 24. joulukuuta 2017 kello 08.39 (EET)[vastaa]

Tieto kunnan sivulla oli hiukan täydentynyt ja kummallekin löytyi sijainti katuosoitteen tarkkuudella.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 20.34 (EET)[vastaa]

Kaksi muuta epäselvää:

  • Veteraanikivi Mietoisten kirkolla vaikuttaisi samalta kuin lähteessä Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Suomen mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4. sivulla 316 sotaanlähdön muistomerkien yhteydessä mainittu Virojoen salpalinjakivi, jonka sijaintipaikaksi annetaan Mietoisten kirkkomaa (Kirkkotie 104) ja paljastusajankohdaksi 14.6.1992. Koska ei ole täysin varmaa, ovatko nämä sama vai eri, niin en lisännyt enkä yhdistänyt.
  • OK - Samassa lähteessä (Tuomisto 1998:315-316) mainitaan Sotaanlähdön muistomerkeissä Mietoisissa Maamieseurantalon (Pyhäntie 131) seinässä 18.6.1991 paljastettu sotaan lähdön 1941 ja suojeluskuntatalon muistolaatta. Lähteestä ei kuitenkaan käy varmasti ilmi, onko laatta talossa sisällä vai ulkona. --Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 10.22 (EET)[vastaa]

Veteraanikivestä en osaa sanoa yhtäkkiä mitään tai Aaltosen vapaussodan muistomerkistä.

Lisätty luetteloon koordinaatteineen.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 20.34 (EET)[vastaa]

Mahdollisia puuttuvia[muokkaa wikitekstiä]

Listasta puuttuu ainakin Marekivi tai Mare-kivi, tosin en tiedä lasketaanko sitä taideteokseksi, kyseessä on kuitenkin vain oudon näköinen luonnonkivi jalustalla + laatta. Lisäksi tiedän Mietoisten alueelta kaksi "Tässä talossa syntyi merkkihenkilö se ja se" -laattaa yksityisomistuksessa olevien maatilojen päärakennusten ulkoseinissä, mutta onko tällaisten laattojen paikka Wikipediassa? Koordinaatit tietäisin useammallekin patsaalle, mutta niiden merkintälogiikkaa wikikoodiin en jaksaisi opetella uudestaan. --albval(keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 12.06 (EET)[vastaa]

Marekivi ja muut kivet[muokkaa wikitekstiä]

OK - Kun erilaisista rajatapauksista on projektissa keskusteltu, niin keskeiseksi on tainnut muodostua muistolaatan tekstin sisältö, so. muistetaanko sillä jotain tapahtumaa tai asiaa, mikä tekee siitä muistomerkin. Esimerkiksi teksti "Muinaismuisto. Lain suojaama" tai "Luonnonmuistomerkki. Lain suojaama" ei sitä tee. Siksi pitäisi oikeastaan nähdä teksti. Lavian kunnantalon pihalla esim. on lavialiitti-kiven lohkare, jossa on laatta, mutta laatan tekstiä ei ole tavoitettu, joten se ei ole listassa.

Siinä kyltissä lukee: "Kivi on LAVIALIITTIA / Paaden pystyttivät 1987 Lavian kunta ja Lavia-Seura".--Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 18.46 (EEST)[vastaa]
Olisiko tuo sitten luonnontieteellinen demonstraatio eikä muistomerkki? Turussa kannatettiin näkemystä että aikamatkapolku Tuorlasta yliopistonmäelle ei myöskään olisi taideteos tai muistomerkki ja mahtoko sama koskea myös muinaisia merivaiheita osoittavien kilpien sarja jollakin Turun kaupunkialueen kukkuloista. Toisaalta rajapaikkojen erilliset muistokivet (esim. EU:n pohjoisimman pisteen) on kelpuutettu. Artikkeliin Lavialiitti se ainakin kelpaa.--Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 20.50 (EEST)[vastaa]
En ottaisi Marekiveä Mynämäen listaan, koska se ei ole artefakti (siinä ei ole tarpeeksi artefaktiutta, originaalisuutta ja institutionaalisuutta), eikä sillä ole tarpeeksi tietolähteissä osoitettua merkitystä muistomerkkinä. Kiviä on muistomerkkeinä palkon, mutta kohteesta saadun tiedon mukaan sellaistakaan ei siitä löydy.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 13.54 (EET)[vastaa]
Tällä välin tilanne on tainnut muuttua, kun välittömästi netistäkin havaITTAVA institutionaalisuus on lisääntynyt kunnan sivulla olevien esittelyjen täydennyttyä. Nyt se lähenee kai Readymade-taidetta. Lisäsin luetteloon ja lähteessä on kuvakin. Lähteitä voi nyt arvioida, ja saa toki poistaakin jos muodostuu eri arvio.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 19.16 (EET)[vastaa]

Merkkihenkilöiden muistolaatat[muokkaa wikitekstiä]

Noista merkkihenkilölaatoista maaseudun haja-asutusalueen taloissa oikeastaan kai pitää kysyä arviota jälleen kerran Käyttäjä:Kulttuurinavigaattorilta. Kaupungissahan kadunvarren laatta talon seinässä on julkisella paikalla, mutta kuinka on maaseudulla? Seurantalon ulkoseinä ainakin on varmaan ymmärrettävä julkiseksi paikaksi, mutta entä yksityisen asuintalon? Toinen tähän rinnastuva muistomerkkityyppi näkyy olevan muistomerkki talojen luona, joista sodassa on kuollut monta veljestä (näitä on tullut vastaan tähän mennessä mitä lie puolisen tusinaa). Jos taloa ei enää ole, tai muistomerkki tai laatan sisältävä rakennuksen seinä on yleisen tien varressa, niin se varmaan on julkinen, mutta jos se on esim. pihalla tai pihan puolen seinässä, niin miten sitten? Vai meneekö se raja juuri siinä?

Koordinaatteja olen itse copypastennut karttapaikasta, eli jos copypasteaa karttapaikkalinkin artikkelin keskustelusivulle, niin siitä se lienee helppo muiden poimia talteen, jos ei itse jaksa ruveta väkertämään. (Käytännössä kun valitsee koordinaattivalikosta asteet desimaalimuodossa ja muuttaa desimaalipilkut pisteiksi ja pasteaa taulukon mallineeseen, niin se pitäisi olla siinä. Itellä kesti kai noin vuoden projektin alkamisesta, että lisäsin ensimmäistäkään.)--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 13.19 (EET)[vastaa]

Jes, pitänee opetella tuo koordinaattijuttu uudelleen. Marekiven en usko kelpaavan näillä perusteilla tähän listaan. Nuo merkkihenkilölaatat ovat selvästi näkyvissä yleiseltä tieltä, mutta niiden kuvaaminen voinee mennä kotirauhan piiriä rikkovaksi. --albval(keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 13.50 (EET)[vastaa]
Vastaavasta tapauksesta oli keskustelua myös sivulla Keskustelu:Luettelo Pöytyän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Sielläkin esitettiin samansuuntaisia arvioita. ping Käyttäjä:Htm. Itse esitin vähän toisenlaisen esimerkin, jossa oli muistokiviä yleisen tien varressa talojen tonteilla niin että teksti on vaivatta tieltä luettavissa, mutta nämä kaksi muuta seinässä olevine laattoineen ovat selvästi keskenään rinnasteisia. Olennainen kysymys saattaa olla, onko laatta julkinen, jos sen pystyy näkemään yleiseltä tieltä vai pitääkö se pystyä myös lukemaan yleiseltä tieltä. --Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2018 kello 10.40 (EET)[vastaa]

Muita kohteita[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö tuon vielä löytää jokin muu lähde. Tai tuo toisessa lähteessä mainittu Seura-lehti 1979 varmaan kelpaa. Löytyy luultavasti joistain suurimmista kirjastoista. --:Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2022 kello 13.26 (EET)[vastaa]
Löytyikin heti useita osumia, esim. [3]. Onnistuu siis hyvin lisätä. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2022 kello 13.32 (EET)[vastaa]
Kahdessa lähteessä olevat paikat ristiriidassa - toinen 8-tien länsipuolella toinen itäpuolella. Laitoin paikan tuon Tappajasuden mukaan, koska siinä oli tarkat koordinaatit... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2022 kello 19.16 (EET)[vastaa]
  • Keskustelussa alempana mainitaan Taontarinki-teoksen luona oleva kiiltävästä teräksestä tehty iso neliskulmainen teos ja lähellä kirjastoa oleva, vuosiluvulla 1949 merkitty kivi joka vaikuttaisi olevan siirretty viereisen sillan rakenteista siltaa ilmeisesti joskus viime vuosina uusittaessa. Kummallekaan ei ole löytynyt lähdettä. @Albval: soittaako kelloja? --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2022 kello 13.39 (EET)[vastaa]

Mynämäen koordinaatit[muokkaa wikitekstiä]

Poistin vääriin paikkoihin johtavat koordinaatit. Mynämäeltä puuttuu huomattavan paljon kohteiden koordinaatteja. Ne olisi hyvä saada paikoilleen ennen kuvausten aloittamista. Poistin myös ? merkit, ei vuosiluku.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 16.27 (EEST)[vastaa]

On tullut säästeltyä Mynämäkeä Käyttäjä:Albvalille, mutta en osaa sanoa, onko hän lopulta ehtinyt viedä tätä Mynämäen muistomerkkiasiaa eteenpäin. Mainostin hänelle joskus viime vuonna tätä projektia jän arveli jotain voivansa ehtiä, mutta en tiedä kuinka on käynyt. Abval on vanha ylläpitäjä ja hyvien ja suositeltujen artikkelien tehtailija, mutta suuntaunut nykyään muihin aktiviteetteihin. Pitää kai neuvotella tilanteesta Abvalin kanssa. Jos hän ei ehdi, niin joskus kesän tai syksyn aikana voisi noita yrittää, mutta kun itsekin olen kiireinen ja pidemmän matkan takana niin sen takia Albval lähempää toimivana tavoittaisi nuo paremmin mikäli vain ei ole kokonaan sidottu muihin projekteihin. Tai jos jää muille, niin voi katsoa kuka ehtisi parhaiten.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 16.52 (EEST)[vastaa]
Koordinaateista tosin aika monia taitaa saada likimain paikoilleen myös paikalla käymättä.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 16.55 (EEST)[vastaa]
Hyväksi osoittautunut tapa toimia on se, että tehdään ensin kartoitus lähteineen ja koordinaatit. Vasta kun tämä on tehty, kannattaa mennä kuvaamaan paikkakunnalle. Kävin alkukesästä eräällä paikkakunnalla jossa esityö oli tehty huterasti ja jouduin polkemaan paljon turhia kilometrejä. Myös kuvaaja voi tarkentaa koordinaatteja, kun on käynyt paikalla. Voihan noita kohteita kuvata satunnaisestikin, mutta paikkakunnan valmiiksi saaminen on aina parempi päämäärä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 17.52 (EEST)[vastaa]
Joo, kyllähän ne mahdollisuuksien mukaan kannattaa etukäteen koettaa sijoittaa. Silloin eteneminen maastossa on nopeampaa.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 19.14 (EEST)[vastaa]
(Ilmeisesti?) sen jälkeen kun viimeksi katsoin tätä vuonna 2017, näyttää Mynämäen kunnan sivuille lisätyn muistomerkeistä ja taideteoksista katuosoitteita ja google maps -linkkejä. Tämä helpottaa koordinaattien lisäämistä huomattavasti, koska nyt aiempaa paljon suuremman osan koordinaateista pystyy lisäämään nopeasti, helposti ja varmasti jo ennen maastokäyntiä. Voin koettaa jossain välissä lisätä, jos ei joku ehdi ensin. Olisikohan käyttäjä:Albval mahdollisesti kantanut kortensa kekoon vaikuttamalla Wikipedian sijasta Wikipedian ulkopuoliseen todellisuuteen tältä osin? --Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 21.05 (EET)[vastaa]
Lisäsin koordinaatit sillä tarkkuudella kuin kunnan tiedoista, karttapaikasta ja street viewsta pystyi lisäämään. Osa on vain katuosoitteen tarkkuudella ja tämä on mainittu tageissa. Nyt pitäisi olla valmis maastotyöhön. Päivittyvätkö nämä kartalle itsekseen vai pitääkö jotenkin lisätä? EDIT: Näkyivät päivittyneen automaattisesti. --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 20.36 (EET)[vastaa]
Kuvasin ja lisäsin kuvia muistomerkeistä Mietoisissa. Kuvatessa saadulla sijaintitiedolla pystyn hiukan tarkentamaan koordinaatteja, teen tarkennukseet kohta kun ehdin. --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2021 kello 20.48 (EEST)[vastaa]

Kuvausta tehty[muokkaa wikitekstiä]

Kuvasin loppuja kohteita Mynämäen taideteoksista ja muistomerkeistä. Lähteen sanamuoto "Sankaripatsaat ja Karjalaan jääneiden muistomerkit Mietoisten, Mynämäen ja Karjalan hautausmailla" vaikuttaa mahdollisesti epätarkalta. En löytänyt Karjalan hautausmaalta Karjalaan jääneiden muistomerkkiä. Tämään takia poistin muistomerkin. Jos tieto tarkentuu, niin voi palauttaa. Lisään kuvat kun ehdin.--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2022 kello 19.51 (EEST)[vastaa]

Eräs havaittu teos kaipaisi virallisempaa lähdettä: [4], [5] (vain kuva).--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2022 kello 20.08 (EEST)[vastaa]

Teoksen taontaroinki läheisyydessä oli myös metallinen neliönmuotoinen teos (noin 2 m x 2 m). Vai onko se vain mahdollisesti joku isokokoinen logo? --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2022 kello 21.09 (EEST)[vastaa]

Oliskohan jokin taontaringon teos (Ring of the European Cities of Iron Works / Raseko). --Aulis Eskola (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 10.46 (EEST)[vastaa]
Paikalla oli siis yhteensä kaksi eri (mahdoillista) teosta: 1) teos, jonka tulkitsin teokseksi "Taontarinki. Se oli violetinvärinen pyöreä tötsä lähellä rakennuksen seinää, ja siihen oli kiinnitetty erilaisia taottuja metallisia esineitä. Se näytti suhteelluisen hiljattaiselta. 2) Toinen (mahdollinen) teos oli tyyliltään erilainen ja ilmeisesti vanhempi, ehkä jotain 1970-luvun tyyliä, eli kiiltävästä sileästä metallista tehty n. 2 X 2 m neliö jossa oli kineettisen taipeen tyyppisiä kuvioita ja vinoneliön muotoinen iso reikä. Ensinmainittu varmaan liittyy taontarinkiin ja voi olla sen nimiteos, samoin vesipyörtäteos linja-autoasemalla liittyy taontarinkiin ja siinä on osallistuvien kaupunkien metallisia laattoja vesipyörän siipinä. Tuo neliönmuotoinen vaikuttaa paljon vanhemmalta. Lähinnä herää kysymys, onko se taideteos vaiko mahdollisesti jokin isokokoiinen logo. --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 12.20 (EEST)[vastaa]
Taontarinki-hanketta on ollut ainakin vuoden 2000 korvilla. Minäkin pitäisin kohdetta 1) varsinaisena Taontarinki-teoksena - tosin ilman tarkempaa kuvallista lähdettä. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 15.15 (EEST)[vastaa]
Kun se on ympyriäinen ja siinä on taontaa niin se on todennäköisempi siihen kuin neliönmuotoinen jossa terästä on työstetty muilla keinoin. --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 16.07 (EEST)[vastaa]
Merkkasin maastohavaintoon perustuvat koordinaatit taontaringille. Viereinen vinoneliöteos näkyy jopa karttapaikan ilmakuvassa. Sen sijainti: [6]. --Urjanhai (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 12.31 (EEST)[vastaa]
Teokset näkyvät hyvin myös Street Viewssä. Aulis Eskola (keskustelu) 1. tammikuuta 2024 kello 14.32 (EET)[vastaa]

Kirjastorakennuksen (jossa kadun puolella evakkokivi ym) takakulman edustalla sepelialustalla on kivi jossa on vuosiluku "1948". Hyvin luultavasti se on jonkun vanha, puretun, vuonna 1948 rakennetun sillan kivisen kaiteen vuosilukukivi. Kirjaston vieressä onkin silta, joten liittyy varmaan ko. sillan uusimiseen. Löytyneekö lähdettä? --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2022 kello 14.13 (EEST)[vastaa]

Varmaan puretun Mäenkylän sillan ukkopaalu tai muu kivi [7], [8], [9] ja [10].-- Htm (keskustelu) 27. huhtikuuta 2022 kello 21.40 (EEST)[vastaa]
Tuo viimeinenhän oli tosi hieno. --Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2022 kello 08.19 (EEST)[vastaa]

Nyt on kuvatut lisätty. Vaille lähdettä jäivät ilmeisesti viereisen sillan remontista peräisin oleva kivi "1948" kirjaston luona ja osoitteessa Vehmaantie 111 taontarinki-teoksen vieressä oleva kineettinen ilmeisesti ruostumattomasta teräksestä tehty n 2 x 2 m neliönmuotoinen teos. Sopisi esim. useammankin suomalaisen taiteilijan 1970-luvun tyyliin mutta voi myös olla isokoinen esim. oppilaitoksen logo.--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2022 kello 17.00 (EEST)[vastaa]