Keskustelu:Itämeri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Itämeri-artikkelissa on pahoja virheitä:

1- Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovesiallas, suurin on Musta Meri. 2 - Murtovesi on sellaista vettä, jonka suolaisuus on alle 24.6 promillea. Tätä pienmmillä suolaisuuksilla veden maksimitiheyden lämpötila on aina korkeampi kuin jäätymislämpötila. 24.6 promillessa em. lämpötilat ovat yhtä suuret.

Jutun kirjoittaja olisi voinut tarkastaa nämä asiat kirjasta "Itämeren fysiikka, tila ja tulevaisuus", johon viitataan tekstin lopussa.!!!!

Lisäksi:

Valtamerten kesimäärinen suolaisuus on noin 3.5 prosenttia, ei 3.9. Parempi käyttää promilleita, eli 35.

Tällaisen jutun kirjoittamisessa täytyy olla huolellinen, sillä muuten väärä tieto leviää viruksen lailla.

Lisäys 11.12. Murtoveden määritelmä edelleen väärä Suolaisuus on Itämeren eteläosissa paljon enemmän kuin 7 promillea, pohjan lähellä yli 20 ja Tanskan salmissa lähellä 30.

Kai Myrberg geofysiikan dosentti, Itämerikirjan kirjoittaja

Kommentin jätti 80.186.147.47 (keskustelu – muokkaukset).

Luulisin että tämän lähteen tieto on paikkansa pitävää (ainakin sen kirjoittamis hetkellä) ja se voisi olla yhtenä lähteenä artikkelin tekstille. --Wipu 11. joulukuuta 2006 kello 16.44 (UTC)

Hyvä Wipu,

Itämeriportaalin kuvassa on kyseessä pintasuolaisuus ei pohjasuolaisuus, joten kuvassa oleva tieto on oikea, mutta sitä pitää mylös tulkita oikein. Kai Myrberg Kommentin jätti 80.186.142.200 (keskustelu – muokkaukset).

Ja mitä tästä opimme: a) kannattaa uskoa dosenttia; ja b) myös dosentin olisi hyvä muokata rohkeasti.--Urjanhai 27. maaliskuuta 2009 kello 10.37 (EET)[vastaa]

Rehevöityminen[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli sanoo tällä hetkellä näin: "Tärkeimpänä syynä rehevöitymiseen ovat maatalouden ravinnepäästöt." Tämä väite on tietenkin luettavissa lukuisista lähteistä. Toisaalta on myös päätelty, että Itämeri on ollut hyvin rehevä jo keskiajan lämpökaudella. Tästä voidaan päätellä, että sinänsä perusteltu uskomus maatalouden vaikutuksista ei ole millään muotoa koko totuus. --193.64.14.2 16. helmikuuta 2011 kello 16.37 (EET)[vastaa]

Verkkouutisten uutinen on lienee peräisin GTK:lta --193.64.14.2 16. helmikuuta 2011 kello 16.40 (EET)[vastaa]
Uutinen happikadosta ja siitä seuranneesta rehevyydestä keskiajalla on noteerattu ilmeisen laajasti uutisvälineissä. --193.64.14.2 16. helmikuuta 2011 kello 16.53 (EET)[vastaa]

Parannusehdotuksia[muokkaa wikitekstiä]

Hei, Itämeren pinta-alasta on artikkelissa yksi tieto lähteen kanssa, mutta taulukossa on eri pinta-ala ja ilman km2-merkintää, mikä heikentää luotettavuutta. Tuo pinta-ala tulisi saada kuntoon ja lähteistää usealla luotettavalla lähteellä. Myös artikkelissa tulisi sanoa, että Pohjanlahti on osa Itämerta, eikä niin että "Itämerestä pohjoiseen sijaitsee Pohjanlahti" - en muista kuinka artikkelissa täsmälleen sanottiin. Toivoisin että artikkelissa käsiteltäisiin meren lämpötilaa - pintalämpötiloja ja sitten vielä kerroksittain alueen ilman lämpötilan lisäksi. Itämeren poikkeuksellisesta kerroksellisuudesta voisi myös mainita - tarkemmin suolapitoisuuksista ja happikadosta pohjalla. Mistä happikato johtuu? Myös meren syvyydestä ja syvänteistä saisi mainita - missä on syvin kohta? Artikkelissa tulisi mainita valuma-alueet ja kaikki Itämereen laskevat joet. Sataako Itämereen enemmän vettä vuodessa kuin siitä haihtuu? Lisäksi ympäristöosiossa voitaisiin mainita maatalouden fosforipäästöt lannoitteista ja kaupunkien jätevesistä tarkemmin - mistä niitä tulee ja kuinka paljon? Myös artikkelista puuttuu kokonaan maininta kemiallisten aseiden dumppauksesta toisen maailmansodan jälkeen. Itämereen on dumpattu myös ydinjätettä. Arviolta 80 000 räjähtämätöntä merimiinaa sijaitsee vieläkin Itämeressä. --91.157.12.243 18. syyskuuta 2012 kello 15.49 (EEST)[vastaa]

Pinta-alan korjasin, samoin muutin hieman sanamuotoja Pohjanlahti-kohdassa. Siinä ehkä oli vähän epäselvästi sanottu, ja pyrittiin sanomaan, että Pohjanlahti on Itämeren pääaltaan pohjoispuolella. Kerroksellisuudesta ja suolapitoisuuksisat puhutaan jo; samoin happikadosta. Suurimmat syvänteetkin kerrotaan. Kaikkia Itämereen laskevia jokia ei kannata luetteloida, tärkeimmät kannattaisi toki mainita. Itämereen sataa ja tulee joista enemmän makeaa vettä kuin siitä haihtuu; sekin on jo mainittu. Fosoforipäästöistä ja muusta toki puhutaan jo, mutta en tiedä, paljonko tilastotietoa niistä tähän tarvitaan. Kaikkea ei samaan artikkeliinkaan kannata mahduttaa, sillä tästä puuttuu vielä osio Itämeren historia ja toisaalta Itämeren nykykäyttö, eli nykyiset rahtiliikenteet, satamakaupungit, virkistyskäyttö, kalastus. --PtG (keskustelu) 18. syyskuuta 2012 kello 16.11 (EEST)[vastaa]
Kiitoksia, en lukenut artikkelia läpi ennen kommentointiani aivan joka kohdasta. Minua silti häiritsee pinta-alan kohdalla sanan noin käyttö. Miksi se ilmaistaan näin - asia kannattaisi selittää, esimerkiksi pinnankorkeuden vaihtelun vuoksi ja sitten että miksi tähän lukemaan on päädytty. Keskiarvo? --91.157.12.243 18. syyskuuta 2012 kello 16.26 (EEST)[vastaa]
Yksi syy, miksi tarkkaa lukemaa on vaikea antaa (vaikka sellainen onkin maantiedeosiossa jo annettukin) on se, että merellä ei ole tarkkoja rajoja, kuten esimerkiksi valtioilla on. Itämerikin alkaa Kattegatissa, joka on periaatteessa Pohjanmeren ja Itämeren välinen vaiheuttumisvyöhyke. Mistä siis laskea pinta-ala? Pinta-alaa voisi yrittää yrittää selvittää jossain välissä. --PtG (keskustelu) 18. syyskuuta 2012 kello 16.33 (EEST)[vastaa]
Jos halutaan olla oikein täsmällisiä niin artikkelissa tulisi kertoa mistä Itämeri "katsotaan alkavan" ja erityisesti sitten erikseen, että mitä on nimenomaan käytetty alkamiskohtana kyseisessä pinta-alan laskelmassa. Myös on aivan varmaa, että Itämeren pinnankorkeus vaihtelee hieman mikä vaikuttaa pinta-alaan (jos pinta kohoaa 20 cm niin varmasti pinta-ala kasvaa metrin matkalla rannikkoviivaa enemmän kuin 0,2 neliömetriä...), joten itse ajattelisin kyseessä olevan keskiarvo jostain mittausaineistosta. --91.157.12.243 18. syyskuuta 2012 kello 16.40 (EEST)[vastaa]
Tuo on matemaattista saivartelua. Pinta-ala ei ole sama eri vuosina, eikä kukaan siten kykene sanomaan täsmällisesti Itämeren pinta-alaa. Riittää että Itämeren pinta-ala on sinne päin, suunnilleen, arviolta tai noin. --Hartz (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 22.51 (EET)[vastaa]
Itämeren rajoihin liittyen: kuuluvatko Själland ja muut Skånesta länteen sijaitsevat Tanskan saaret Itämereen? Esim. tämän artikkelin kartan perusteella kuuluvat, mutta moni nettilähde väittää Själlandia pienemmän Gotlannin olevan Itämeren suurin saari, eikä tässä luettelossakaan listata Tanskan saaria en:List of islands in the Baltic Sea.--ML (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 23.33 (EET)[vastaa]
Itämeren rajoista on epäselvyyttä vain Tanskan luona. Artikkeli sanoo: "Sen erottaa Pohjanmeren Skagerrakista Kattegat, joka on Pohjanmeren ja Itämeren välinen vaiheuttumisvyöhyke. Varsinaisen Itämeren uloimmaksi osaksi lasketaan Tanskan salmet, joihin luetaan Juutinrauma ja Belttienmeri." Pitääkö tuo sitten paikkansa? En-wikin luettelo ja tämän artikkelin kartta voivat olla myös paikkansa pitämättömiä. ---Hartz (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 23.43 (EET)[vastaa]
No, siis Itämeren rajoista on ilmeisesti tosiaan monta tulkintaa. Oikeastaan poikkeuksetta Tanskan salmet luetaan kuitenkin vielä Itämereen. Varsinainen Itämeren allas alkaa kuitenkin vasta salmien jälkeen. Eniten on tulkintaa siitä, että meneekö raja sitten Tanskan salmissa vai jossain kohtia Kattegatista. Pohjanmerellä ja Itämerellä ei ole varsinaisesti kunnollista maantieteellistä rajaa, ja siksi Kattegatia kutsutaan vaihettumisvyöhykkeeksi. Esimerkiksi Valtion ympäristöhallinnon ympäristö.fi-palvelussa Kattegat lasketaan kokonaisuudessa Itämereen [1]. --PtG (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 23.50 (EET)[vastaa]
Monimääritelmäisyys tulisi mainita artikkelissa ja lisäksi eri määritelmät. Siis jos lähteet määrittelevät eri tavalla Itämeren rajan Tanskan luona, emme voi sanoa että on vain yksi määritelmä. --Hartz (keskustelu) 29. lokakuuta 2012 kello 00.15 (EET)[vastaa]
Minulle heräsi kysymys, että voiko rajan sijainti Tanskan luona perustua meriveden suolaisuuteen? Tämähän tukisi tuota termiä "vaihettumisvyöhyke". Jos kyse on suolapitoisuudesta, niin raja ei voi olla tarkka. Rajan tarkan määritellyn sijaan tulisi vain mainita perustuvuus suolapitoisuuteen ja tämä vaihettumisvyöhyke. --Hartz (keskustelu) 29. lokakuuta 2012 kello 00.21 (EET)[vastaa]
Tuo asia voitaisiin siis tarkistaa jostain arvovaltaisesta lähteestä. Itselleni tuli nyt vielä mieleeni, että Itämeressä sijaitseminen, siis siinä "kelluminen" on eri asia kuin Itämeren reunalla sijaitseminen. --Hartz (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 23.44 (EET)[vastaa]
Tämä artikkeli on kirjoitettu aika pitkälti arvovaltaisten lähteiden pohjalta. Sen verran pitää mainostaa "omaa artikkelia". --PtG (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 23.49 (EET)[vastaa]
Ja, siis tuo Itämeressä sijaitseminen voidaan tosiaan tulkita niinkin, että Tanskan saaret eivät varsinaisesti sijaitse siellä, sillä ne ovat periaatteessa Itämeren reunalla. --PtG (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 23.51 (EET)[vastaa]
Minä uskon asian olevan juuri näin että reunalla on eri asia kuin selkeästi meressä. Kuitenkaan en tiedä onko asianlaita todella tämä. --Hartz (keskustelu) 29. lokakuuta 2012 kello 00.15 (EET)[vastaa]

Merten määrittely[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty käyttäjän keskustelusivulta --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 10.35 (EET)[vastaa]

Luokittelin joskus vesistöjä merittäin ja silloin olen näköjään luokitellut Kattegatiin laskevat vesistöt Pohjanmereen laskeviksi. Kuitenkin artikkelissa Itämeri nyttemmin on näköjään kartta, jossa Kattegat määritellään osaksi Itämerta. Kun tein luokittelua, niin varmaan käytin silloin jotain lähdettä, mutta en enää muista mitä. Luettelo merialueista väittää olevansa "virallinen", mutta siinä Katttegat ym. määritelty eri meriksi kuin Pohjanmeri ja Itämeri, joten se ei nyt auta. Mutta kun huomasin, että luokittelet satamia, niin tämä kysymys tulee varmaan vastaan siinäkin. Eli missä on Itämeren ja Pohjanmeren raja vai onko eri määritelmiä? Jos näyttää, että tuo vesistöluokittelu ei ole perusteltu, niin sen voi muuttaa.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.12 (EET)[vastaa]

Artikkelin Itämeri Aiheesta muualla -linkeissä on tämä lisäämäni kartta. Siinä otsikko "The Baltic Sea, Kattegat and Skagerrak", näyttäisi antavan ymmärtää, että kaksi viimemainittua eivät olisi olisi osa Itämerta. Mutta tuo tuskin on se lähde jota käytin luokittelun perusteena.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.16 (EET)[vastaa]
Ja artikkelin Pohjanmeri Aiheesta muualla -linkeissä taas on tämä, jossa Kattegat luetaan Pohjanmereen. Eli noinko tuo nyt olisi? EDIT: Mutta kun Artikkelin Itämeri kartta, jossa Kattegat määritellään osaksi Itämerta, näyttää myös nopeasti vilkaisten perustuvan ulkoiseen lähteeseen, niin tässä näyttäisi nyt olevan kahta määritelmää.-- --Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.20 (EET)[vastaa]
Valitettavasti ei minulla ole tähän sen suurempaa viisautta. Olen käsittänyt että eri lähteissä Itämeri voi katketa Tanskan salmiin tai jatkua Kattegatiin, mutta en tiedä mistään virallisista. Jätin tarkoituksella Göteborgin luokittelematta Itämereen etten ottaisi siihen kantaa. – Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että Tanskan salmet ovat niin merkittävä raja sekä liikenteelle että luonnonilmiöille, että Itämeren jatkuminen Kattegatiin on aivan käsittämätön ajatus. Näin ollen minulle sopii erinomaisesti jos Kattegat luetaan Pohjanmereen :) --Jmk (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.22 (EET)[vastaa]
Niin, kyllä tuo Tanskan Salmet jotenkin tuntuu loogisemmalta. Voisi ajatella jopa, että tuo Itämeri-artikkelissa nyt oleva kartta kenties perustuisi esimerkiksi tuon saman artikkelin am-kartan kaltaisen kartan virheelliseen luentaan. --Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 22.27 (EET)[vastaa]
Kyllähän noita ulkopuolisia lähteitä löytyy Kattegatin sisällyttämisellekin (vaikka se hassulta tuntuu).
  • EU-projekti Baltic Drainage Basin Project, valuma-aluekartat [2] ja [3].
  • Helsingin sopimus (1974), sopimusteksti [4]: ... "the Baltic Sea Area" shall be ... bounded by the parallel of the Skaw in the Skagerrak at 57°44.8′N, toisin sanoen suora viiva Jyllannin pohjoiskärjestä (Skagen) itään Göteborgin tienoille.
Olisko nyt niin että ympäristönsuojeluyhteyksissä Kattegat saatetaan sisällyttää "Itämeren alueeseen", koska se on matalaa vaihettumisvyöhykettä. Liikenteellisesti voi olla eri juttu. --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 11.07 (EET)[vastaa]
Myös VTT:n meriliikenneraportti [5] (s. 58-59) lukee Göteborgin Itämeren satamiin (suora lainaus: The port of Gothenburg is the largest port of the Nordic region of the Baltic Sea). Samoin Port-Netin raportti [6] (s. 18 ja 20). --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 11.17 (EET)[vastaa]
Asiastahan keskusteltiin jonkin verran jo yllä, mutta siis Pohjanmerellä ja Itämerellä ei ole varsinaisesti selvää meritieteellistä rajaa. Käyttämässäni lähteissä Kattegatia onkin sanottu Pohjanmeren ja Itämeren väliseksi vaiheittumisvyöhykkeeksi. Tässä ympäristö.fi-palvelun kartassa Kattegat luetaan osaksi Itämerta, mutta toisaalta esimerkiksi Britannican määrittelyssä Kattegat määritellään salmeksi, joka yhdistää Itämeren ja Pohjanmeren. Kartalta katsottuna toki Tanskan salmet näyttävät selvältä rajalta, mutta Kattegat ja jopa vielä Skagerrak ovat kuitenkin periaatteessa samaa salmiketjua. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 11.18 (EET)[vastaa]
... ja tässä Itämeriportaalin kartassa raja on vedetty vielä vähän jyrkemmin pohjoiskoilliseen, selvästi Göteborgin pohjoispuolelle (vrt. Helsingin sopimus: Jyllannin kärjestä suoraan itään). Rajasta löytyy monia versioita mutta on tässä aika lailla lähteitä Kattegatin sisällyttämiselle. --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2012 kello 11.29 (EET)[vastaa]
Luonnontieteellinen, esimerkiksi fysikaalinen määrittely on eri asia kuin poliittinen tai sopimukseen pohjautuva toiminnallinen määrittely. Ja nämä voivat erota. - Merenkulussa eräs maailmanlaajuisesti sovittu toiminnallinen merialueiden määrittely on GMDSS:n käyttämä aluejako (Global Maritime Distress Safety System), mitä sovelletaan esim. merisää- ja onnettomuuspalvelussa. Toiminnallinen jaottelu jakaa tässä tapauksessa meret varsin suorilla viivoilla meriin ja merialueisiin. Sitä ei siis lasketa maaston korkeusdatasta (DEM tai muu), kuten nuo valuma-aluekartat; tyypillisesti linja lähti jostain majakasta tms tunnetusta kohteesta toiseen tai noudattaa pituus- tai leveyspiiriä. Itämeren raja merisää-, jääpalveluissa ja vaikka öljylauttojen leviämisennusteita tehtäessä kulkee reilusti Kattegattia lännempänä näin: [7]. Rajalinjan määrittelyäkin voi kaivaa esille, muttei liene nyt tarpeen. Ja nämä Pohjois-Itämeret, Kattegattit ja Skagerrakit tai vastaavat tarkoittavat tässä tapauksessa vastaavia ruutuja, ei välttämättä luonnonmaantieteen kautta koulukirjoissa kerrottuja alueita.--Paju (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 03.49 (EET)[vastaa]
Merenkulussa siis ilmeisesti myös Skagerrak luokitellaan Itämeren alueeseen, vaikka luonnontieteellisesti se kuuluu ehdottomasti Pohjanmereen. --PtG (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 12.43 (EET)[vastaa]
Puolestaan International Hydrographic Organization vuoden 1953 merijaottelussaan [8] katkaisee sen Tanskan salmiin. "Kattegat, Sound and Belts" on oma merialueensa (joka ei siis sisälly Baltic Seahan), Skagerrak on omansa ja North sea omansa. --Jmk (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 13.00 (EET)[vastaa]
Ehdottomuudet ovat hetkellisiä totuuksia (tämäkin :) ). Eri artikkeleissa, myös eri luonnontieteellisissä artikkeleissa ja eri tieteenalojen välillä, määrittely voi tarpeen vaihdellessa ja ajan myötä muuttua. Suolaisen veden eläimistöstä kiinnostuneelle tai meren pohjanmuodon tutkijalle määrittely on eri kuin koko vesistön tutkijalle jne. - Jatketta vähän aiempaan: Muistaakseni jossain Ilmatieteen laitoksen merenkulkijoille tarkoitetussa vuosientakaisessa dokumentissa Itämeren "vesialueina" merisääpalvelun kannalta kerrottiin käsiteltävän myös mereen kytköksissä olevat ammattiliikenteen käyttämät sisävedet, eli lähinnä Saimaan kanavan kautta mereen liittyvä Saimaan vesistö. En muista lukeneeni, ajatteliko Ilmatieteen laitos silloin myös esim. Laatokan mukaan (tai oliko tuo määrittely Venäjän vastaavan instanssin asia; tuonnehan liikennöidään Venäjän Nevan kautta ...). Tällä perusteella en kuitenkaan luokittelisi Lappeenrannan satamaa Suomen Itämeren satamiin... - Kolmas asia: Jotkut satamat kuuluvat oikeutetusti usempaan satama-alueluokkaan, kuten vaikka kaksiosainen Bremenin satamat, joka on sekä merisatama että jokisatama (Saksan sisävesisatamat luokka, kunhan jaksan kirjoittaa artikkelin Duisburgin satamasta, eräästä tilastoidun / selkeämmin järjestetyn maailman suurimmasta sisävesisatamasta). Se että alkuun luokituksessa on vain yksi alueluokka ei sulje pois, mahdollisuutta lisätä toinen alueluokka. Vastaavasti luomani Göteborgin satama -artikkelin voi laittaa myös Pohjanmeren satamien luokkaan sen ohella, että satama kuuluu Itämeren satamiin. Ajattelin tuota jo artikkelia rustatessani, mutten siinä vaiheessa ryhtynyt kaikkia luokkia väsäämään. Neljänneksi: Jos mietintämyssyä vaihtaa toiseksi, voisi luokittelua harrastaa myös logististen liikennevirtojen kannalta (eikä vain staattisen paikan mukaan). Jos tekee artikkelin tai luokan tyyliin Itämeren lyhytliikenteen satamat, mukaan saattaisi kuulua keskeisiä Itämeren lyhytliikenteen solmupisteitä myös Pohjanmereltä. Mutta se jääköön tuollainen jonkun myöhemmän luettelon tai luokittelun asiaksi... --Paju (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 13.41 (EET)[vastaa]
Yhtenä vaihtoehtona valitaan (mielivaltaisesti) vain yksi sopiva "määritelmäjärjestelmä", jota noudatetaan kaikissa satamaluokitteluissa (tarvittaessa tämä kerrotaan yläluokan määrittelyssä). Ajatus noudattaa useita määritelmäjärjestelmiä sekaisin voi johtaa aikamoiseen kaaokseen luokittelussa, jota on myöhemmin vaikea (lue: mahdoton) korjata (muuten kuin purkamalla koko luokitus). Vaikka nyt tuntuukin hyvältä idealta laittaa esim. Göteborgin satama kahteen (tai kolmeen) merialue-satama-luokkaan. Gopase+f (keskustelu) 19. joulukuuta 2012 kello 21.15 (EET)[vastaa]
Tuo lähestyminen ei vie maaliin. Luokittelen osan Tanskan satamista Itämeren satamiksi käyttäen samaa rajaa kuin mitä Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus käyttää vuosittaisessa teoksessaan Baltic Port List. Teoksen vanha, vuoden 2006 versio löytyy pdf-muodossa verkosta, ja käytän sen linjausta ja karttaa rajana sille, mitkä satamat luokittelen Itämeren satamiksi. Uudemmat versiot ovat valitettavasti maksullisia ja huonosti saatavissa esimerkiksi Pääkaupunkiseudun tiedekirjastoista. Joten en voi tässä varmistaa, onko rajanveto muuttunut. Päätän osaltani keskustelun Itämeren satamista tähän.--Paju (keskustelu) 26. joulukuuta 2012 kello 21.57 (EET)[vastaa]

Suurimmat saaret?[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Gotlanti: Gotlanti (ruots. Gotland) on Ruotsin suurin ja Itämeren toiseksi suurin saari Själlandin jälkeen. Artikkelissa Saarenmaa: -- se on Itämeren toiseksi suurin saari Gotlannin jälkeen. Mites asia oikeasti on? Ainakaan googlaamalla ei tuntunut löytyvän ratkaisua asiaan. --Velma (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 14.15 (EET)[vastaa]

Tämä palautunee yllä olevaan keskusteluun Itämeren määrittelystä.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 14.22 (EET)[vastaa]
Tilastokeskus sanoo Sjællandin olevan suurin. Sijaitsee Kattegatissa, joka on Itämerta. Roquai (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 14.27 (EET)[vastaa]
Hyvä että löytyi lähde. Suomessa on tosiaan usein se kanta, että Itämeri alkaa Kattegatin alueelta (vaikka sitä ei pidetään varsinaisesti Itämeren osana). Näin loogisesti tosiaan Sjælland on Itämeren suurin saari ja Saarenmaa itse asiassa vasta neljänneksi suurin, sillä Fyn kiilaa vielä edelle Gotlannin jälkeen. Mutta siis "varsinaisen Itämeren" lasketaan alkavan vasta Arkonan altaasta, minkä takia Sjællandia ja sen naapurisaaria ei usein lasketa Itämereen. Mutta minusta voidaan mennä jatkossa tuon tilastokeskuksen määritelmän mukaan, mikä vastaa kyllä suomeksi aiheesta kirjoitettuja tekstejä Itämeren rajoista. --PtG (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 14.36 (EET)[vastaa]

Merentutkimus-osio[muokkaa wikitekstiä]

Mittauspisteluettelo katkaisee artikkelin ikävästi. Ehkä niistä voisi tehdä oman luettelonsa? Merentutkimuksesta osio ei kyllä juuri kerro. --Hermis (keskustelu) 21. elokuuta 2015 kello 11.26 (EEST)[vastaa]

Itämeren vironkielinen nimi ja sen merkitys[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin tekstissä on lause "Vironkielinen nimi merelle onkin Läänemeri (”Länsimeri”)". Vastaava teksti löytyy englanninkielisestä Wikipediasta. Onko tämä selitys kuitenkaan oikein? "Länsi" näyttäisi olevan vironkielessä "lääs" eikä "lääne" (ks. et:Ilmakaared). Myöskään vironkielinen artikkeli et:Läänemeri ei pikaisesti katsoen sisällä mitään viittausta "Länsimereen"; toki se voi olla virolaisille itselleen tarpeetonkin ja siksi jätetty mainitsematta. --Sivullinen (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 00.26 (EEST)[vastaa]

Lääne on lääs-sanan genetiivi, ks. wikt:en:lääs ja vrt. et:Läänemaailm 'länsimaat'. --Jmk (keskustelu) 31. heinäkuuta 2016 kello 00.32 (EEST)[vastaa]