Kernel-based Virtual Machine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kernel-based Virtual Machine
Kvmbanner-logo2 1.png
KVM ajamassa Opensolarista, NetBSD:tä ja Kubuntua Arch Linux -isännällä.
KVM ajamassa Opensolarista, NetBSD:tä ja Kubuntua Arch Linux -isännällä.
Kehittäjä Open Virtualization Alliance (OVA)
Kehityshistoria
Ensijulkaisu 2007
Tiedot
Alusta Linux
Lisenssi GNU GPL, GNU LGPL
Aiheesta muualla
Kotisivu
Korkean tason yleiskuvaus KVM/QEMU-arkkitehtuurista.

Kernel-based Virtual Machine eli KVM on Linux-ytimeen rakennettu tuki virtualisoinnille. KVM on julkaistu Linux versiossa 2.6.20 helmikuussa 2007.[1] KVM projektista ilmoitti ensimmäisen kerran sen aloittaja Avi Kivity 19. lokakuuta 2006 viestissä Linux Kernel -postituslistalle.[2] KVM on tyypin 1 (suoraan laitteistolla ajettava) hypervisor, joka hyödyntää Linux-ytimen ominaisuuksia ja suorittaa virtuaalikoneita tavallisina prosesseina.[3] KVM tukee virtualisointia ilman muutoksia vieraskäyttöjärjestelmiin.[4]

KVM vaatii suorittimelta tukea virtualisoinnille käskykantalaajennuksien avulla.[5] KVM ei suorita eri suorittimen tai muun laitteiston emulointia vaan tämä on erillisen käyttäjäavaruudessa sijaitsevan ohjelman tehtävä.[2] Käyttäjäavaruudessa käytettävä osa on QEMU:ssa.[6][2]

KVM on kehitetty aluksi Intelin Intel VT (VMX) ja AMD:n AMD-V (SVM) käskyille.[5][2] Useat suoritinvalmistajat ovat tukeneet KVM:n kehitystä: Intel lisäsi tuen IA64-alustalle; IBM lisäsi tuen S/390- ja POWER-alustoille; ARM Holdings ja Linaro tukivat ARM-version kehitystä; Imagination Technologies lisäsi MIPS-alustan tuen.[2]

KVM on tuettu IBM Z -alustalla.[7] RISC-V-suorittimen tuki on työn alla.[8]

IBM on julkaissut KVM:ään Power-arkkitehtuurilla käytettävän tuen suojatuille virtuaalikoneille ultravisor-virtualisoinnilla.[9][10][11] AMD:n SEV-tuella voidaan salata virtuaalikoneiden muistit yksilöllisellä avaimella esimerkiksi pilvipalveluympäristöissä.[12]

Useat eri käyttöjärjestelmät toimivat KVM:n kanssa täydellä virtualisoinnilla vieraskäyttöjärjestelminä.[13] KVM ei tue suorittimen paravirtualisointia, mutta tukee laiteajurien kanssa virtio-rajapinnalla.[14][15][16]

KVM:n ylläpitäjä on Red Hatille työskentelevä Paolo Bonzini.[17]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Linux 2 6 20 kernelnewbies.org. Viitattu 25.11.2017.
  2. a b c d e Amit Shah: Ten years of KVM lwn.net. 2.11.2016. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  3. What is KVM? redhat.com. Viitattu 11.9.2020. (englanniksi)
  4. Irfan Habib: Virtualization with KVM linuxjournal.com. 1.2.2008. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi) 
  5. a b What do I need to use KVM? linux-kvm.org. Viitattu 19.2.2017. (englanniksi) 
  6. Kernel Virtual Machine linux-kvm.org. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  7. Linux on KVM IBM. Viitattu 17.8.2019. (englanniksi)
  8. [PATCH v8 00/19 KVM RISC-V Support] lkml.org. 3.10.2019. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
  9. Linux 5.5 KVM Adds POWER Support For Secure Guests/VMs phoronix.com. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)
  10. [GIT PULL Second batch of KVM changes for 5.5 merge window] lkml.iu.edu. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)
  11. Supporting protected computing on IBM Power Architecture developer.ibm.com. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)
  12. AMD Secure Encrypted Virtualization (AMD-SEV) Guide documentation.suse.com. 25.9.2020. Viitattu 30.9.2020. (englanniksi)
  13. Virtualization with KVM linux-kvm.org. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  14. What is the difference between KVM and Xen? linux-kvm.org. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)
  15. Chapter 10. KVM Paravirtualized (virtio) Drivers Red Hat Enterprise Linux 6 access.redhat.com. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)
  16. An API for virtual I/O: virtio lwn.net. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)
  17. Libby Clark: Git Success Stories and Tips from KVM Maintainer Paolo Bonzini linux.com. 7.4.2015. Viitattu 1.10.2020. (englanniksi) 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.