Kenny Clarke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kenny Clarke vuonna 1971.

Kenneth Spearman "Kenny" Clarke (lempinimeltään Klook ja myöhemmältä nimeltään Liaqat Ali Salaam, 9. tammikuuta 1914 Pittsburgh26. tammikuuta 1985 Pariisi) oli yhdysvaltalainen jazz-rumpali. Hän kuului bebop-genren pioneereihin.

Clarke toimi Minton's Playhousen vakiorumpalina 1940-luvun alussa ja osallistui moniin yöllisiin jamsessioihin, jotka johtivat bebop-tyylin syntymiseen. New Yorkissa hän soitti muiden muassa Charlie Parkerin, Dizzy Gillespien ja Thelonious Monkin sekä heitä edeltäneen jazzsukupolven muusikoiden kuten Sidney Bechet’n kanssa.

Kenny Clarken kehittämäksi mainitaan usein ride-symbaalin eli komppipellin jatkuva käyttö hi-hatin sijasta, usein ”ding-ding-da-ding”-rytmissä. Tämä loi bebop-musiikille tyypillisen läpi kappaleen jatkuvan lautasen sihinän ja antoi rumpalille vapauksia käyttää esimerkiksi bassorumpua enemmän aksentteihin kuin tempon ylläpitämiseen.

Clarke oli Modern Jazz Quartetin alkuperäinen rumpali ja soitti yhtyeessä 1952–1955.

Clarke vieraili Pori Jazz -festivaaleilla vuonna 1969 Kenny Clarke – Francy Boland Sextetissä. Porissa hän kertoi haastattelijoille vierailleensa Suomessa aiemminkin, nimittäin Viipurissa vuonna 1937 Edgar Hayesin ison orkesterin mukana.[1]

Clarke asui viimeiset vuotensa Pariisissa.

Orkesterinjohtaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Special Kenny Clarke 1938–1959 (Jazz Muse) Benny Bailey, Clark Terry, Hubert Fol, Lucky Thompson, Tommy Scott, Art Simmons, Jimmy Gourley, Pierre Michelot
  • Telefunken Blues (Savoy, 1955) Henry Coker, Frank Morgan, Frank Wess, Milt Jackson, Percy Heath
  • Bohemia After Dark (Savoy, 1955) Cannonball & Nat Adderley, Jerome Richardson, Hank Jones, Horace Silver, Paul Chambers
  • Jazzmen of Detroit (Savoy, 1956) Pepper Adams, Kenny Burrell, Tommy Flanagan, Paul Chambers
  • Plays André Hodeir (Philips, 1956) Roger Guérin, Billy Byers, Pat Peck, Hubert Rostaing, Martial Solal, René Urtreger, P. Michelot
  • The Golden 8 (Blue Note, 1961) Dusko Gojkovic, Raymond Droz, Christian Kellens, Derek Humble, Karl Drevo, Francy Boland, Jimmy Woode
  • Americans in Europe Vol. 1 (Impulse!, 1963)
  • Pieces of Time (Soul Note, 1983) Andrew Cyrille, Don Moye and Milford Graves

Sessiomuusikkona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gene Ammons

  • All Star Sessions (Prestige, 1950-55)
  • Gene Ammons and Friends at Montreux (Prestige, 1973)

Kenny Burrell

  • Jazzmen of Detroit Kenny Burrell, Tommy Flanagan, Pepper Adams, Paul Chambers (1956, Savoy Records)
  • Introducing Kenny Burrell (Blue Note, 1956)

Donald Byrd

  • Byrd's Word (Savoy, 1955)

Eddie "Lockjaw" Davis and Johnny Griffin

  • Tough Tenors Again 'n' Again (MPS, 1970)

Miles Davis

  • Bags' Groove (Prestige, 1957)

Art Farmer

  • Early Art (New Jazz, 1954)
  • When Farmer Met Gryce (Prestige, 1954) Gigi Gryce

Dizzy Gillespie

  • The Complete RCA Victor Recordings (Bluebird, 1937-1949)
  • The Giant (America, 1973)
  • The Source (America, 1973)

Johnny Griffin

  • Night Lady (Philips, 1964)

Hampton Hawes

  • Playin' in the Yard (Prestige, 1973)

Milt Jackson

  • Roll 'Em Bags (Savoy, 1949–56)
  • Meet Milt Jackson (Savoy, 1954–56)
  • Opus de Jazz (Savoy, 1955)
  • Ballads & Blues (Atlantic, 1956)
  • The Jazz Skyline (Savoy, 1956)

Charles Mingus

  • Jazz Composers Workshop (Savoy, 1954–55)

Thelonious Monk

  • Thelonious Monk Plays the Music of Duke Ellington with Thelonious Monk, Oscar Pettiford (1955, Riverside)

Jean-Christian Michel

  • Sacred Music (1969, Barclay Records)
  • JQM (1972, General Records)
  • Ouverture spatiale (1974, General Records)
  • Eve des Origines (1976, General Records)
  • Port Maria (1977, General Records)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Kenny Clarke
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.