Keijo Häkkinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keijo Häkkinen
Henkilötiedot
Syntynyt2. maaliskuuta 1953 (ikä 69)
Liminka
Kansalaisuus Suomi
Ammatti valmennus- ja testausopin professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Jyväskylän yliopisto (LiK 1975, LitK 1977, LitL 1982, LitT 1986)
Instituutti Jyväskylän yliopisto
Palkinnot useita tunnustuksia[1][2] [4]
Aiheesta muualla
Keijo Häkkinen

Keijo Kari Tapani Häkkinen (s. 2. maaliskuuta 1953 Liminka) on suomalainen liikuntatieteilijä ja Jyväskylän yliopiston valmennus- ja testausopin professori [3] [4][1][5][2] [6] ja toimii emeritus professorina 1.3.2021 alkaen. Häkkinen oli vuonna 2020 Scopus-julkaisutietokannan pohjalta tehdyn vertailun mukaan yksi maailman viitatuimmista liikuntatieteilijöistä.[5] Hän on kirjoittanut ja ollut joukkotiedotusvälineiden haastateltavana muun muassa lihaskuntoharjoitteluun ja liikunnan vaikutuksiin liittyvistä aihepiireistä.[7][8][9][10]

Opinnot ja tieteellinen pätevyys sekä tutkimustoiminnan pääalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkkinen tuli ylioppilaaksi Raahen yhteislyseosta 1972. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa ensin liikuntakasvatuksen kandidaatiksi (LiK 1975), sitten liikuntatieteiden kandidaatiksi (maisteriksi, LitK 1977), lisensiaatiksi (LitL 1982) ja tohtoriksi (1986).[4][1] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (1986) oli otsikoitu Training and detraining adaptations in electromyographic, muscle fibre and force production characteristics of human leg extensor muscles : with special reference to prolonged heavy resistance and explosive type strength training.[11] Dosentti Oulun yliopistosta vuonna 1992. [12][13] Hänellä on todettu Jyväskylän yliopistossa tieteellinen pätevyys biomekaniikan professuuriin vuonna 1989 ja liikuntafysiologian professuuriin vuonna 1991 sekä valmennus- ja testausopin professuuriin, mihin hänet valittiin kutsumenettelyllä vuonna 2001.[14]

Keijo Häkkinen on toiminut myös useissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä Jyväskylän yliopistossa yliopiston tutkijakoulun jäsenenä, eettisen toimikunnan jäsenenä, hallituksen varajäsenenä, liikuntatieteellisessä tiedekunnassa varadekaanina,[15] tiedekuntaneuvoston jäsenenä, tiedekunnan jatkokoulutustoimikunnan ja tutkijakoulun puheenjohtajana sekä liikuntabiologian laitoksella varajohtajana ja johtajana.

Keijo Häkkisen liikuntabiologian alueen tutkimustoiminta on sisältänyt muun muassa akuutit vasteet hermo-lihasjärjestelmässä, kehon fysiologisissa toiminnoissa ja erityisesti hormonipitoisuuksissa erilaisissa harjoituskuormituksissa miehillä ja naisilla, eri lajien urheilijoilla sekä ikääntyvillä miehillä ja naisilla, pitkäaikaisen voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset hermo-lihasjärjestelmän toiminnassa ja rakenteellisissa tekijöissä sekä erityisesti hormonitoiminnassa miehillä ja naisilla, eri lajien urheilijoilla ja ikääntyneillä, voima- ja kestävyysharjoittelun sekä näiden yhdistämisen harjoitteluvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikajaksolla, fyysisen suorituskyvyn profiili ja kilpailusuorituskyky eri urheilulajeissa (muun muassa painonnosto, kehonrakennus ja fitness, paini, judo, yleisurheilun nopeus- ja kestävyys- ja heittolajit, hiihto, lento-, kori- ja jalkapallo) sekä harjoittelu- ja kilpailukauden aikaiset muutokset.[16]

Häkkisen puoliso on Jyväskylän yliopiston kliinisen fysioterapian professori Arja Häkkinen.[4][17]

Työhistoria ulkomailla ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkkinen on toiminut vierailevana professorina seuraavasti: Penn State yliopisto, Yhdysvallat, 1994 [18], Ball State yliopisto, Yhdysvallat, 2000. Professori William J. Kraemer, Yhdysvallat, on prof. Keijo Häkkisen eräs tärkeimmistä ja pitkäaikaisin tutkimusyhteistyökumppani.[19] [20]

Southern Cross yliopisto, Australia, 1997 [21], Edith Cowan yliopisto, Australia, 2013. Professori Robert Newton, Australia, on myös yksi prof. Keijo Häkkisen tärkeimmistä ja pitkäaikaisemmista tutkimusyhteistyökumppaneista.[22]

Julkaisutoiminta: Kirjoittanut ja julkaissut yksin sekä useiden kansainvälisten että kotimaisten yhteistyökumppanien kanssa:             

Kansainväliset: 1) noin 425 alkuperäistä tieteellistä tutkimusartikkelia[23] , joista kansainvälisesti viitatuimpia ovat[24] [25][26][27][28][29][30] ja uusimpia paljon viitatuita[31][32] 2) noin 80 tieteellistä katsausta ja muuta artikkelia, 3) kahdeksan kirjaa esim.[33], 4) noin 420 kongressiabstraktia

  1. Kirjoittanut pyynnöstä esipuheita kansainvälisiin alan oppikirjoihin esim. [34]
  2. Kotimaiset: 1) noin 175 artikkelia [35] esim. [36] ja 2) yhdeksän kirjaa esim.[37][38] [39][12][40][41][42]

Esitelmöinti ja kongressien järjestäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkkinen on pitänyt yhteensä yli 110 kansainvälistä tieteellistä kutsuesitelmää[43] [44][45] ja muita luentoja sekä yhteensä yli 75 kotimaista kutsu- ja muuta esitelmää eri tahoille ja järjestöille.

Keijo Häkkinen on ollut vastuutehtävissä järjestämässä useita kymmeniä kansainvälisiä ja kotimaisia kongresseja (esim. kansainvälisen voimaharjoittelu-konferenssisarjan tieteellisen komitean puheenjohtajana[46] ), seminaareja ja symposiumeja. Hän on myös saanut useita palkintoja, kuten Jyväskylän kaupungin myöntämä kansainvälisen kongressin järjestämispalkinto vuonna 2015 järjestetylle liikuntabiologian alan kansainväliselle symposiumille (16th International Symposium)[47] ja menestystä ja suuren osallistujamäärän saavuttanut kansainvälinen symposium vuonna 2018 (19th International Symposium).[48] Lisäksi Keijo Häkkinen on mukana järjestämässä seuraavaa kansainvälistä voimaharjoittelukonferenssia (12th International Conference on Strength Training, ICST 2023) Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa 27.–29. syyskuuta 2023. [49] [50]

Tärkeimmät kansainväliset huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kunniatutkijanimitys Southern Cross yliopisto, Australia, 1996–2001
  • Emens arvostettu professori Ball State yliopisto, Yhdysvallat, 2000[51]
  • Arvostettu kutsuluennoitsijapalkinto Connecticut yliopisto, Yhdysvallat, 2006
  • National Strength and Conditioning Asscociation NCSA järjestön antama vaikuttavuus-palkinto voimaharjoitteluun ja painonnostoon liittyvän kansainvälisen huipputason tutkimuksen ansioista, Yhdysvallat, 2015[52]

Kilpaurheilun koulutus-, asiantuntija- ja valmennustoiminta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oma kilpaurheilu-ura (Raahen Vesa) yleisurheilussa 12-18-vuotiaana[53] [54][55]) ja 50–60-vuotiaana (Jyväskylän Kenttäurheilijat)[56][57] sekä painonnostossa (Raahen Vesa) 16-23-vuotiaana[58][59][60][61]
  • Toimiminen valmentajana kilpaurheilussa painonnostossa (3 vuotta)
  • Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) hallituksen jäsen 1991–2015[62]
  • Asiantuntija Suomen Urheiluliitossa (SUL) 1981–1984 ja kirjoittanut useita artikkeleita SUL:n lehdissä 1980-2020[63]
  • Suomen Painonnostoliiton asiantuntija vuodesta 1978 alkaen
  • Suomen Painonnostoliiton tieteellisen komitean jäsen ja puheenjohtaja 1982–1988
  • Suomen Painonnostoliiton hallituksen jäsen 1996–1997[64]
  • Ensimmäisen kansainvälisen painonnostoa ja voimaharjoittelua käsittelevän konferenssin puheenjohtaja (Jy ja SPNL) 1998[65]
  • Suomen Painonnostoliiton 80-vuotisjuhlamitali 2014[66]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Keijo Häkkinen Jyväskylän yliopisto, jyu.fi. Viitattu 10.9.2020.
  2. a b Marja Roiha: Jyväskylän yliopisto jakoi useita tunnustuksia 7.3.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 10.9.2020.
  3. Keijo Häkkinen: Keijo Häkkinen: Valokuva Jyväskylän yliopisto.
  4. a b c Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 10 syyskuuta 2020), s. 208View and modify data on Wikidata
  5. a b Juha Merimaa: Nämä yhdeksän suomalais­tutkijaa ovat maailman huippuja (maksumuuri, tilaajille) 10.9.2020. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 10.9.2020.
  6. Palkinto Keijo Häkkiselle issuu.com. 2013.
  7. Ulla Toikkanen: Voimaharjoittelu kannattaa aloittaa myös ikääntyneenä Lääkärilehti, laakarilehti.fi. 23.11.2010. Viitattu 10.9.2020.
  8. Petra Thúrn: Miten fitnessurheilu vaikuttaa naiskroppaan? – tieteellinen tutkimus vielä vähissä 10.3.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 10.9.2020.
  9. Kestävyys- ja voimaharjoittelu pitää jaksottaa. Mediuutiset.
  10. Lehtihaastattelu 2019. Iltasanomat.
  11. Keijo Häkkinen: Training and detraining adaptations in electromyographic, muscle fibre and force production characteristics of human leg extensor muscles : with special reference to prolonged heavy resistance and explosive type strength training (ISBN 951-679-491-2; PhD thesis/ Univ. of Jyväskylä; julkaistu Studies in sport, physical education and health, 20) 1986. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto (teostiedot via Finna-palvelu). Arkistoitu 31.10.2020. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)
  12. a b Keijo Häkkinen Jyväskylän yliopisto staff.jyu.fi. Viitattu 11.9.2020.
  13. Keijo Häkkinen Jyväskylän yliopisto staff.jyu.fi. Viitattu 11.9.2020.
  14. Keijo Häkkinen: Tieteellinen pätevyys staff.jyu.fi.
  15. Keijo Häkkinen: Keijo Häkkinen varadekaani ksml.fi.
  16. Keijo Häkkinen: Tutkimustoiminnan eri osa-alueet staff.jyu.fi.
  17. Arja Häkkinen Jyväskylän yliopisto, jyu.fi. Viitattu 10.9.2020.
  18. Keijo Häkkinen: Prof. Keijo Häkkinen ja prof. William Kraemer in USA, 1994 staff.jyu.fi.
  19. Kansainvälinen yhteistyökumppani professori W. J. Kraemer, University of Connecticut, Yhdysvallat education.uconn.edu.
  20. Professori W.J. Kraemer, Yhdysvallat ehe.osu.edu.
  21. Keijo Häkkinen: Prof. Newton, prof. Kraemer ja prof. Häkkinen staff.jyu.fi.
  22. Vierailu- ja tutkimusyhteistyö Edith Cowan yliopistossa, Australia, 2013 exercisemedicine.org.au. 2013.
  23. Keijo Häkkinen: Linkki kv. julkaisujen listaan staff.jyu.fi.
  24. Häkkinen K and Komi PV: voimaharjoittelu Medicine and Science in Sport and Exercise.
  25. Keijo Häkkinen: Lisäesimerkki paljon viitatusta kv. julkaisusta Häkkinen ym. 1988. Journal of Applied Physiology.
  26. Häkkinen ym. 2003: Esimerkki paljon viitatusta kv. tieteellisestä julkaisusta 2003 European Journal of Applied Physiology. 2003.
  27. Häkkinen ym. 1998: Lisäesimerkki Keijo Häkkisen viitatuimmasta kansainvälisestä tieteellisestä julkaisusta Journal of Applied Physiology. 1998.
  28. Keijo Häkkinen: Esimerkki paljon viitatusta kv. yhteisjulkaisusta Kraemer ja Häkkinen ym. Lehdessä Journal of Applied Physiology 1999.
  29. Keijo Häkkinen: Esimerkki paljon viitatusta kv. yhteisjulkaisusta Newton ym. 2002 Medicine and Science in Sport and Exercise.
  30. Keijo Häkkinen: Esimerkki Bouchard ym. paljon viitatusta yhteisjulkaisusta 2012 PLOS ONE.
  31. Räntilä et al.: High and low responders to strength training journals.lww.com.
  32. Häkkinen et al. 2022: Eccentric and concentric strength training. https://www.jssm.org/jssm-21-200.xml%3EFulltext, 2022. Journal of Sports Science and Medicine.
  33. Keijo Häkkinen: Kraemer ja Häkkinen Kirja amazon.ae.
  34. Keijo Häkkinen: Kansainvälisen kirjan "Exercise, Sport and..." (tekijä: Anthony C Hackney) esipuhekirjoitus books.google.fi. 2016.
  35. Keijo Häkkinen: Linkki kotimaisten julkaisujen listaan staff.jyu.fi.
  36. K. Häkkinen, J. Rissanen, J. Laukkanen, A. Häkkinen: Esimerkki viimeaikaisesta kotimaisesta julkaisusta Sauna-lehti 2019. 2019. Sauna-lehti.
  37. Keijo Häkkinen: Voimaharjoittelun perusteet kirja Kirja. 1990.
  38. Keijo Häkkinen: Kaksi voimaharjoittelukirjaa Tuomas Rytkönen. 2019.
  39. Voimaharjoittelun Perusteet: kirja JY:n kirjastossa . Finna.
  40. Fyysisen kunnon mittaaminen -teos
  41. Huippu-urheiluvalmennus. Kansikuva.
  42. Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus. Antikvaari.
  43. Keijo Häkkinen: Linkki esitelmöintilistaan staff.jyu.fi.
  44. Simon Walker
  45. Luennointikuva twitter.com. 2018.
  46. Keijo Häkkinen: Kansainvälisen voimaharjoittelukonferenssisarjan (ICST) tieteellisen komitean puheenjohtaja icst2016.com.
  47. Palkintokuva konffa.fi. 2015. Arkistoitu 11.8.2016.
  48. Keijo Häkkisen kansainvälinen symposium 2018 ryhmä kuvassa twitter.com. 2018.
  49. ICST 2023 jyu.fi.
  50. 12th Conference on Strenght Training. Keijo Häkkinen Twitter.
  51. Tuomas Hyytinen: Professori Keijo Häkkinen Jyväskylän... (maksumuuri, tilaajille) 30.4.2000. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 16.9.2020.
  52. NSCA Impact Award. NSCA.com.
  53. Keijo Häkkinen: Keijo Häkkinen eräässä yleisurheilukilpailussa 18 vuotiaana Kaleva. 1971. Kaleva.
  54. Keijo Häkkinen: Raahen Vesan urheilijoita palkitaan v. 1970 Raahen Vesa. 2019.
  55. Pauli Vaihoja: Raahen Vesan historiaa 2011. Raahen Vesa.
  56. Keijo Häkkinen: Yleisurheilun 50-vuotiaiden Suomen mestaruuskilpailut vuonna 2003. Keskisuomalainen lehti, Elokuu 2003. Keskisuomalainen.
  57. Hammer National Championship. Staff.jyu.fi
  58. Keijo Häkkinen työntö 140 kg vuonna 1975. Staff.jyu.fi
  59. Keijo Häkkinen: Painonnoston nuorten SM kilpailut 1976 Lehtiartikkeli. 1976. Raahen Seutu.
  60. Keijo Häkkinen: Valokuva: Painonnoston työntösuorituksen loppuvaihe 1975. Keijo Häkkinen.
  61. Keijo Häkkinen: Tempaus noston loppuvaiheen kuva staff.jyu.fi.
  62. Jukka Viitasalo: KIHU:n hallitus KIHU:n vuosikertomus 2010.
  63. Antti Mero ja Keijo Häkkinen: Artikkeli Huippu-Urheilu-Uutiset lehdessä SUL.
  64. Helsingin Sanomat: Asiaan liittyvä lehtiviite Helsingin Sanomat.
  65. Keijo Häkkinen, Konferenssin puheenjohtaja: Kansainvälinen painonnoston ja voimaharjoittelun Konferenssi Suomessa 1998 hs.fi.
  66. Keijo Häkkinen: Suomen Painonostoliiton 80-vuotisjuhlamitalit Suomen Painonnostoliitto 2014. 2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]