Keftitsoksiimi
| |
Keftitsoksiimi
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (6R,7R)-7-[[(2Z)-2-(2-amino-1,3-tiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli]amino]-8-okso-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C13H13N5O5S2 |
| Moolimassa | 383,424 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 31 %[1] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 1,4 tuntia[1] |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | intramuskulaarinen, intravenoosi |
Keftitsoksiimi (C13H13S2N5O5) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keftitsoksiimi kuuluu niin kutsuttuihin kolmannen sukupolven kefalosporiineihin ja sen antibioottisen ominaisuudet perustuvat muiden kefalosporiinien tavoin bakteerien soluseinän biosynteesin estämiseen. Se on lääkeaineena laajakirjoinen ja tehoaa moniin grampositiivisiin ja gramnegatiivisiin bakteereihin. MRSA-kannat ovat kuitenkin sille vastustuskykyisiä. Keftitsoksiimi on suhteellisen stabiili beetalaktamaaseja vastaan. Lääkeaine annostellaan ruiskeena suoneen tai lihakseen. Keftitsoksiimia voidaan käyttää esimerkiksi enterobakteerien aiheuttamien infektioiden, virtsatulehdusten ja keuhkokuumeen hoitamiseen.[1][2][3]
Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keftitsoksiimi voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan ihottumaa, kuumeilua ja pistoskohdan kipua. Satunnaisesti voi esiintyä myös vatsakipua, huonovointisuutta ja ripulia.[1][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 530-536. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.1.2021). (englanniksi)
- ↑ Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 188. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.1.2021). (englanniksi)
- ↑ a b D.M. Richards & R.C. Heel: Ceftizoxime. Drugs, 1985, 29. vsk, s. pages281–329. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.1.2021. (englanniksi)