Kechriés

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kechriés
Κεχριές
Varhaiskristillisen kirkon rauniot antiikin Kenkhreain arkeologisella alueella.
Varhaiskristillisen kirkon rauniot antiikin Kenkhreain arkeologisella alueella.

Kechriés

Koordinaatit: 37°53′3″N, 22°59′10″E

Valtio Kreikan lippu Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos,
Länsi-Kreikka ja
Jooniansaaret
Alue Peloponnesos
Alueyksikkö Korinthia
Kunta Kórinthos
Hallinto
 – Asutustyyppi Kylä
 – Kallikrates-koodi 4201010405
Väkiluku (2011) 238[1]
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3











Kechriés (kreik. Κεχριές; myös Kehriés), antiikin Kenkhreai (m.kreik. Κεγχρεαί; myös Kenkhrea, Kenkrea), on Kreikan kylä, joka kuuluu hallinnollisesti Kórinthoksen kuntaan, Korinthian alueyksikköön ja Peloponnesoksen alueeseen. Kylä on osa Xylokérizan kyläyhdyskuntaa. Kylän väkiluku on 238 (vuonna 2011).[1]

Antiikin aikainen satama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin Kenkhreai oli Korintin satamakaupunki. Se sijaitsi Korintin kannaksen itäpuolella ja palveli Saroninlahden ja Egeanmeren puoleista merenkulkua,[2] siinä missä Korintin toinen satama Lekhaion nykyisen Archaío Limánin kylän paikalla sijaitsi kannaksen länsipuolella eli Korintinlahden puolella. Kenkhreai sijaitsi noin 10 kilometriä itäkaakkoon nykyisen Archaía Kórinthoksen kylän paikalla sijainneesta antiikin Korintista. Paikka on noin kahdeksan kilometriä kaakkoon nykyisestä Kórinthoksen kaupungista.

Isiksen temppelin rauniot antiikin Kenkhreain arkeologisella alueella.

Kenkhreai oli merkittävä satama todennäköisesti viimeistään arkaaiselta kaudelta lähtien. Myöhemmin se kukoisti erityisesti roomalaisella ajalla. Kenkhreaissa oli jo varhain ensimmäisellä vuosisadalla varhaiskristillinen seurakunta. Roomalaiskirjeessä mainitaan Kenkhreain seurakunnan palvelija Foibe.[3] Kaupunki kärsi suuria vaurioita maanjäristyksissä vuosina 365 ja 375 jaa., mutta toimi satamana pitkään tämän jälkeenkin.[2]

Kenkhreaissa on noin 500 metriä pitkä ranta ja lahti sekä niemeke, jossa satama aallonmurtajineen on sijainnut.[2][4] Allonmurtajia oli kaksi, koillisosassa sijainnut eteläsuuntainen allonmurtaja ja lounaisosassa sijainnut itäsuuntainen aallonmurtaja. Erilaisia varasto- yms. rakennuksia on ollut ainakin 200 metrin matkalla.[2]

Satamarakenteiden lisäksi arkeologisella alueella on Isikselle omistetun temppelin rauniot. Temppeli sijaitsi aivan merenrannassa ja siinä oli apsis, mosaiikkilattiat ja suihkulähde.[2] Apuleiuksen teoksessa Kultainen aasi Kenkhreai esiintyy paikkana, jossa päähenkilö tulee Isiksen uskoon öisellä rannalla sekä osallistuu tämän juhlaan,[5] mikä saattaa viitata samaan paikkaan. Myöhemmin temppelin paikalle rakennettiin varhaiskristillinen kirkko, joka kukoisti vielä 500-luvulla.[2]

Arkeologisella alueella on myös toisen, mahdollisesti Afroditelle omistetun pyhäkön jäänteet. Alueelta on löydetty myös lukuisia roomalaisaikaisia hautoja. Osa alueen raunioista on nykyisin meren peittämiä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Kenchreai, Corinthia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Room. 16:1.
  4. Arkeologisen kohteen sijainti: 37°53′01.7″N, 22°59′46.4″E
  5. Apuleius, Lucius: Kultainen aasi, s. 234–255. Suomentanut, johdannon ja selitykset kirjoittanut J. A. Hollo. Elävä maailmankirjallisuus 10. Helsinki: Tammi, 1957.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]