Kavo Käyhkö
Eino Kalervo (Kavo) Käyhkö (9. lokakuuta 1907 Pietari – 9. elokuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.[1]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käyhkön vanhemmat olivat ylikonduktööri Juho Käyhkö ja Aino Lovisa Palmros ja puoliso vuodesta 1934 Sirkka Pakkanen. Uimari Karri Käyhkö oli Kavo Käyhkön poika. Kauko Käyhkö ja Kyösti Käyhkö olivat puolestaan Kavo Käyhkön veljiä.[1][2]
Kavo Käyhkö tuli ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta 1926 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1931.[1][2]
Hän oli Ab Vägförbättringarin työmaainsinööri Ruotsissa 1930–1931, Oy Viarecta Ab:n teknillinen johtaja 1932–1945, Oy Colas Ab:n teknillinen johtaja 1932–1945 ja Rakennus Oy Cultorin perustajia, toimitusjohtaja 1945–1965 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1945. Käyhkö oli myös Industrial Oversea Products Oy Inops Ab:n perustaja, toimitusjohtaja 1947–1968 ja hallituksen puheeejohtaja vuodesta 1949, Finnish Engineering Co Finencon perustajia 1956, Cultor Jordan Co Ltd:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja 1964–1967, Finnasfalt-työyhtymän perustaja ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1965 sekä Tiemassat Oy:n perustaja ja johtokunnan puheenjohtaja vuodesta 1966.[1][2]
Käyhkö oli Rakennusinsinööri-lehden päätoimittaja ja taloudenhoitaja 1945–1954, Asfalttiurakoitsijain Liiton aikakauslehden Asfaltin toimittaja 1955–1966 ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön julkaisun Kymron tiedotuksia päätoimittaja 1946–1948.[1][2]
Käyhköllä oli lisäksi useita asiantuntija- ja luottamustehtäviä, hän oli muun muassa Asfalttiurakoitsijain Liiton perustajajäseniä, liiton puheenjohtaja 1964–1965, useiden työvaliokuntien jäsen ja liiton ensimmäinen kunniapuheenjohtaja 1967. Teknilliselle korkeakoululle Käyhkö lahjoitti stipendirahaston 1950.[1][2]
Molempiin sotiin osallistunut Käyhkö oli sotilasarvoltaan reservin majuri (1944). Kauppaneuvoksen arvonimen hän sai 1970. Taiteilija Essi Renvall veisti hänen muotokuvansa 1957.[1][2][3]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tienpäällysteet, 1936
- Emulsiopäällysteet ja niiden kannattavaisuus, 1939
- Juho Käyhkö 70 v. 9.3.1945, 1945
- Tienpäällysteet: päällysteenrakennuksen oppi- ja käsikirja, 1945
- 50 vuotta Suomen teollisuutta ja taloutta, 1946 (toim.)