Karl Ekman (tietokirjailija)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Ekman (29. syyskuuta 1895, Bratislava5. heinäkuuta 1962, Helsinki) oli suomalainen tietokirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen vanhempansa olivat pianisti ja kapellimestari Karl Ludvig Ekman ja laulaja Ida Paulina Ekman omaa sukua Morduch. Karl Ekman kirjoitti ylioppilaaksi 1913 Nya svenska samskolanista ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1916. Hän teki opintomatkan Saksaan 1913 ja Englantiin 1924. Ekman väitteli 1920 filosofian tohtoriksi Friedrich Nietzschen estetiikasta. Hän työskenteli Helsingin osakepankin Porvoon konttorin johtajana 1920–1923, virkailijana Holger Schildt -kustantamossa 1925–1926 ja ulkomaantoimittajana Hufvudstadsbladetissa 1927–1935. Ekman julkaisi tutkimuksia estetiikasta ja historiasta, teki teollisuusyritysten historiikkeja ja kirjoitti elämäkertoja. Merkittävin elämäkerta on Jean Sibelius, joka ilmestyi ruotsiksi ja suomeksi 1935 ja englanniksi 1936. Kirjan neljäs täydennetty painos ilmestyi suomeksi ja ruotsiksi 1956 nimellä Jean Sibelius ja hänen elämäntyönsä.[1][2][3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nietzsches estetik. En konstruktion och en kritik, Schildt 1920
  • Sju lorder och mr Churchill. Personligheter i brittisk politik, Schildt 1925
  • August Eklöf aktiebolag 1864–1924, 1926
  • Nokian tehdas 1868–1928, Nokia oy 1930
  • Från hav och hov. Amiral Oscar von Kraemers levnadslopp skildrat på grundvalen av efterlämnade papper, (yhdessä Bernhard Estlanderin kanssa), Schildt 1931
  • Jean Sibelius. Taiteilijan elämä ja persoonallisuus, Otava 1935
  • Osakeyhtiö Troili aktiebolag 1911–1936, Oy Troili ab 1936
  • Stockfors bruk, Stockfors 1936
  • Herraskartanon vanhan tehtaan historia. Teijon tehdas 1686–1936, Teijon tehtaat 1937
  • Suomen konepajainsinööriyhdistys ry 1917–1942, Suomen konepajainsinööriyhdistys 1942
  • En gammal helsingforsverkstads historia. John Stenbergs maskinfabrik 1882–1942, Oy John Stenberg ab 1943
  • Landsbygdens bildningsproblem, Söderström 1949
  • Masuuni josta tuli suurvalimo. Högforsin tehdas 1820–1950, (yhdessä W. E. Nordströmin kanssa), Kymin oy Högforsin tehdas 1953–1954, kaksi osaa

Ruotsinnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • John Erskine: Den sköna Helenas privatliv, Schildt 1926
  • Richard Halliburton: Romantikens kungväg, Schildt 1926
  • Olaf Linck: En sommar bland siouxindianer, Schildt 1926
  • Victor Margueritte: De brottsliga, Schildt 1926
  • Donn Byrne: Galgmannens hus, Schildt 1928
  • Unto Seppänen: Markku och hans släkt, (yhdessä Olof Enckellin kanssa), Bonnier 1940

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso musiikkitietosanakirja, Otava 1976–1979, ISBN 951-1-02380-2.
  2. Suomen kirjailijat 1917–1944, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1981, ISBN 951-717-238-9.
  3. Aikalaiskirja 1941, Otava 1941.