Karhunputki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karhunputki
Gewone engwortel R0012880 Plant.JPG
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Karhunputket Angelica
Laji: sylvestris
Kaksiosainen nimi

Angelica sylvestris
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Karhunputki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Karhunputki Commonsissa

Karhunputki eli niittykarhunputki[2] (Angelica sylvestris) on sarjakukkaisiin kuuluva, melko korkea kasvi. Hyönteispölytteisen karhunputken kukinnoilla liikkuu medenhaussa paljon hyönteisiä, kuten harsosääskiä ja kukkakärpäsiä. Kasvi kukkii juhannuksesta elokuuhun. Karhunputki voi muistuttaa ulkonäöltään hieman jättiputkia, mutta kuuluu kuitenkin eri sukuun kuin jättiputket. Karhunputki ei myöskään ole Suomessa haitallinen vieraslaji.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähikuva yhden kukinnon pikkusarjan kukista

Karhunputken ontto, kova varsi voi kasvaa 1–2 metrin korkuiseksi. Putken läpimitta voi olla yli 2 cm. Se on alhaalta violetti, ylhäältä vihreä. Lehdet muodostuvat pareittain sijaitsevista lehdyköistä. Lehtituppi on pullistunut. Kukinto on pallomaisista osista muodostuva kerrannaissarja. Itse kukat ovat vihertävänvalkoisia ja tuoksuvat imelältä.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhunputkea tavataan Euroopassa ja Siperian havumetsävyöhykkeellä[4].

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhunputki kasvaa aukeilla paikoilla, kuten rannoilla ja pellonreunoilla.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhunputkea on käytetty värjäykseen, ja sen juurta lääkkeenä sekä nälänhädän aikana ravinnon lähteenä. Ravintokäytössä on oltava varovainen, sillä karhunputkea muistuttavista kasveista moni on myrkyllinen, muun muassa myrkkykeiso ja myrkkykatko. Jättiputkia kutsutaan joskus virheellisesti karhunputkiksi; kenties siksi, että ukonputki on ruotsiksi björnloka. Karhunputkea on käytetty myös rohdoskasvina ja sen vaikutukset ovat samankaltaisia kuin lähisukulaisensa väinönputken. Karhunputkea käytetään ruuansulatus- ja virtsatievaivoihin, höyryhengitykseen ja ihon desinfiointiin. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lansdown, R.V.: Angelica sylvestris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.8.2016. (englanniksi)
  2. Karhunputki (niittykarhunputki) – Angelica sylvestris Laji.fi. Viitattu 22.10.2020.
  3. Yrttitarha
  4. Virtuella floran levinneisyyskartta
  5. Raipala-Cormier, Virpi: Luontoäidin kotiapteekki. Porvoo, WSOY 1998

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]