Kamehameha III

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kamehameha III
Photo of Kamehameha III (PP-97-7-001).jpg
Kamehameha III valokuvattuna otaksuttavasti vuonna 1853
Havaijin kuningas
Valtakausi 6.6.1825 – 15.12.1854
Edeltäjä Kamehameha II
Seuraaja Kamehameha IV
Syntynyt 7. maaliskuuta 1814
Kona, Havaiji
Kuollut 15. joulukuuta 1854 (40 vuotta)
Havaiji Honolulu, Havaiji
Suku Kamehameha
Isä Kamehameha I
Äiti Keōpūolani
Nimikirjoitus Kamehameha III 1839 signature.svg

Kamehameha III (alkuperäiseltä nimeltään Keaweaweʻula Kīwalaʻō Kauikeaouli Kaleiopapa Kalani Waiakua Kalanikau Iokikilo Kīwalaʻō i ke kapu Kamehameha, 7. maaliskuuta 181415. joulukuuta 1854[1]) oli Havaijin kuningaskunnan kolmas kuningas. Hän oli myös Havaijin pisimpään hallinnut kuningas, joka hallitsi 29 vuotta.[2] Havaijin alkuperäisväestön määrä puolittui Kamehameha III:n valtakaudella: alussa se oli noin 150 000 ja sitä rokottivat erityisesti isorokkoepidemia.[3]

Tausta ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahemameha III syntyi vuonna 1814 Kamehameha Suuren ja tämän korkea-arvoisimman vaimon Keōpūolanin pojaksi.[4] Kamehameha III:n lapsuus oli haasteellinen, koska pääministerinä toimiva Ka‘ahumanu pyrki levittämään kristinuskoa ja sen mukana tulevaa moraalijärjestelmää Havaijilla, mistä Kahemahema III ei pitänyt. Hän pyrki hukuttamaan tunteensa alkoholilla.[3]

Kamehameha III sai yhden pojan rakastajattarensa kanssa. Albert Edward Kūnuiakea oli kuitenkin äpärä eikä siksi voinut periä kruunua. Laillisen perillisen saamiseksi kuningas adoptoi veljenpoikansa Alexanderin, josta tuli myöhemmin Kamehameha IV.[4]

Kuninkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamehameha III nousi kuninkaaksi veljensä kuoltua valtiovierailulla Lontooseen. Tuore kuningas oli tuolloin vain 10-vuotias, ja vuoteen 1832 asti hänen sijaishallitsijanaan toimi isänsä suosikkivaimo Ka‘ahumanu. Tämän jälkeen sijaishallitsijan virka siirtyi Kamehameha Suuren sisarelle Kinaulle, mutta tämä kesti vain vuoden, jonka jälkeen Kamehameha III alkoi hallita itse.[1]

Vuonna 1839 kuningas perusti pääliköiden koulun (myöhemmin kuninkaallisten koulu), jossa aateliston lapset saivat opiskella hallintoa ja olivat siten potentiaalisia kruununperillisiä.[4] Seuraavana vuonna Havaijilla astui voimaan ensimmäinen perustuslaki.[5]

Kamehameha III:n valtakaudella koettiin ns. Pauletin tapaus, jossa brittiläinen kapteeni George Paulet uhkaili kuningasta 10. helmikuuta 1843 ja sai tämän lopulta luovuttamaan Havaijin suvereniteetin Isolle-Britannialle. Brittihallitus ei hyväksynyt tätä, vaan lähetti amiraali Richard Thomasin palauttamaan saaret Kamehameha III:lle 31. heinäkuuta samana vuonna.[6] Vuonna 1843 itsenäisyyden palauttamista juhlistavassa puheessaan Kamehameha III käytti ilmausta "Maan elämä on oikeudenmukaisuudella ikuistettu (havaijiksi Ua Mau ke Ea o ka ʻĀina i ka Pono)". Lausahduksesta tuli ensin kuningaskunnan ja sittemmin osavaltion virallinen motto.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kamehameha III | king of Hawaii 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  2. Kamehameha III, King of Hawaii 2022. British Museum. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  3. a b King Kamehameha III: Kauikeaouli 1.11.2009. Aloha Hawaii. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  4. a b c His Majesty King Kamehameha III 2022. Royal Family of Hawaii Official Website. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  5. Hawaiian Constitution established 2022. Native Voices. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  6. Lord Paulet temporarily claims Hawai`i for Britain 2022. Hawaii History. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  7. Kamehameha III 2022. Hawaii History. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)[vanhentunut linkki]