Kalliovilistäjä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalliovilistäjä
Rock wren.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Vilistäjät Acanthisittidae
Suku: Vilistäjät Xenicus
Laji: gilviventris
Kaksiosainen nimi
Xenicus gilviventris
Pelzeln, 1867
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kalliovilistäjä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kalliovilistäjä Commonsissa

Kalliovilistäjä (Xenicus gilviventris) on uhanalainen uusiseelantilainen varpuslintu. Se on sukunsa ainoa edustaja, joka ei ole kuollut sukupuuttoon.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalliovilistäjä on noin 10 cm pitkä ja 16–20 g painava, väritykseltään hieman hippiäistä tai uunilintuja muistuttava. Koiras on vihertävä, naaras oliivinruskea. Sen pyrstö on hyvin lyhyt, ja lentotaidossa on parantamisen varaa, ja suuren osan elämästään se viettääkin maassa tai lähellä maanpintaa alikasvoksen suojassa.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalliovilistäjä elää Uuden-Seelannin Eteläsaaren luoteisreunan vuoristoalueilla ja sen kanta on alle 10 000 sukukypsää yksilöä. Aikaisemmin se esiintyi myös Pohjoissaarella mutta on sieltä hävinnyt. Sen kanta on edelleen taantunut, ja vuonna 2005 havaittiin sen kadonneen 20 vuodessa joka viidenneltä esiintymispaikaltaan. Lajin uhkana ovat eurooppalaisten mukana kulkeutuneiden kotihiiren ja kärpän aiheuttamat pesätappiot.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalliovilistäjät asuvat vuoristossa puurajan yläpuolella 920–2 900 m korkeudella, tavallisimmin 1 200–2 400 m korkeudella merenpinnasta. Niitä tavataan kalliojyrkänteillä, laaksoissa, rakkamaalla ja sorakentillä, joissa kasvaa vuoristokasvillisuutta ja matalaa pensaikkoa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesintää tapahtuu etenkin loka-helmikuussa. Pesä on maakolossa, juurakossa tai kivenkolossa. Se on pallomainen ja rakennettu pienistä oksista, kuivista lehdistä ja juurikuiduista, ja se on vuorattu sadoilla höyhenillä. Ulkomitoiltaan se on noin 12 cm, ja pesän sivulla olevan lentoaukon halkaisija on 2,5 cm. Munia on usein viisi kappaletta. Molemmat emot huolehtivat poikasista.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalio koostuu pääasiassa hyönteisistä ja muista pienistä selkärangattomista, pienessä määrin myös siemenistä ja hedelmistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Xenicus gilviventris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.12.2016. (englanniksi)