Kalle Kustaa Pätiälä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kalle Kustaa Pätiälä, ent. Antinpoika, 1861–1874 Heikkilä (6. syyskuuta 1839 Luopioinen22. marraskuuta 1919 Luopioinen) oli suomalainen maanviljelijä ja kartanoiden omistaja, joka sai taloustirehtöörin arvonimen.[1]

Pätiälän vanhemmat olivat torppari Antti Jaakonpoika ja Maria Simontytär. Hänen puolisonsa vuodesta 1861 oli Matilda Henriika Heikkilä (k. 1869), vuodesta 1870 Leena Stiina Kollanen (k. 1874) ja vuodesta 1876 Adolfina Kustaava Eskola (1856–1915). Pätiälällä oli yhdeksäntoista lasta, joista useat pojat olivat isänsä jälkeen kartanon omistajia. Lapsista Heino Pätiälä oli kirkkoherra, Väinö Pätiälä maanviljelysneuvos ja Hanna Rauta kirjailija.[1]

Pätiälä oli Luopioisten Heikkilän tilan vävy vuodesta 1861 ja omistaja vuodesta 1864, Pätiälän kartanon omistaja Asikkalassa vuodesta 1874, Rautajärven kartanon omistaja Luopioisissa vuodesta 1891, Kantolan kartanon omistaja Luopioisissa vuodesta 1894, Laitialan kartanon omistaja Hollolassa vuodesta 1901, Nikkilän, Perheniemen ja Pietilän kartanoiden omistaja Iitissä, Paason kartanon omistaja Heinolassa ja Pyhäniemen kartanon omistaja Hollolassa 1919. Luopioisten kuntakokouksen puheenjohtajana hän toimi 1904–1906. Ansioistaan Pätiälälle myönnettiin taloustirehtöörin arvonimi.[1][2]

  1. a b c Mäkelä-Alitalo, Anneli: Pätiälä, Kalle Kustaa (1839–1919) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 15.12.20140. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 24.5.2024.
  2. 50 vuotta täyttää tänään tilanomistaja Kalle Kustaa Pätiälä Luopioisissa. Tampereen Sanomat, 25.3.1916, nro 71, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.5.2024. (ei-vapaa)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]