Kalle Aapro
Kalle Julius Aapro, nimi vuoteen 1920 Karl Julius Grönroos (28. tammikuuta 1892 Viipuri – 10. huhtikuuta 1941 Rio de Janeiro, Brasilia) oli suomalainen tukkukauppias ja myöhemmin Suomen Rio de Janeiron konsuli.[1][2][3]
Grönroosin vanhemmat olivat maakauppias Julius Leopold Grönroos (1868–1931) ja Anna Elisabeth Aapro (1861–1938). Aapron isä omisti Korpelan tilan lähellä Viipuria ja hän oli tunnettu ayrshirekarjan kasvattajana.[4][2] Koulusta päästyään Grönroos teki maailmanympärimatkan 1908–1910.[3]
K. J. Grönroos toimi vuodesta 1910 isänsä omistaman ja Viipurissa toimineen J. L. Grönroos Oy:n apulaisjohtajana.[5] J. L. Grönroos Oy oli muun muassa jaavalaisen Djadinangor-Hansa-teelajin päätukkumyyjänä Itä-Suomessa ja Grönroos kävi vuosina 1909 ja 1910 Jaavan saarella tutustumassa teenviljelyyn.[6] Grönroosin isän luovuttua liikkeestä hänestä tuli 1917 liikkeen toimitusjohtaja. Liikkeellä oli konttori myös Pietarissa ja vuonna 1917 liike perusti laivakonttorin tarkoituksenaan aloittaa laivaliikenne omilla laivoilla Etelä-Venäjän ja Itä-Suomen välillä.[7] Vuonna 1917 K. J. Grönroosista tuli Italian varakonsuli Viipurissa.[8] Samana vuonna J. L. Grönroos Oy:n uudeksi nimeksi tuli Hansa Tukkukauppa & Laivaliike Oy.[9] Suomen sisällissodan aikana Grönroos oli Pietarissa ja hän toimi siellä asuneiden valkoisten suomalaisten järjestön johtajana. Järjestö avusti suomalaisten upseerien siirtymistä Suomeen, hankki aseita ja sotatarvikkeita valkoisten Karjalan rintamalle, harjoitti vakoilua ja piti salaista kuriiriliikennettä Pietarin suomalaisten ja Suomen valkoisen sodanjohdon välillä. Grönroos palasi Suomeen 4. toukokuuta 1918.[10][11] Hänet ylennettiin sodan jälkeen reservin luutnantiksi.[3]
Elokuussa 1918 Grönroos vieraili yhdessä eversti Aleksander Björklundin kanssa Puolassa, vierailun tarkoituksena oli avata kauppasuhteet Puolan ja Suomen välille ja saada lievitystä Suomen elintarvikepulaan. [12] Grönroos oli vuonna 1919 Helsinkiin pääkonttorinsa siirtäneen John Nurminen Oy:n johtokunnan jäsenenä.[13] Toukokuussa 1920 Grönroos muutti nimekseen Kalle Aapro.[1]
Aapro oli Hansa Tukkukauppa & Laivaliike Oy:n johtajana vuoteen 1920 saakka. Hän rakennutti vuonna 1920 Viipurin Horttanaan huvilan, jonka suunnitteli arkkitehti Juhani Vikstedt. Aapro jätti kesäkuussa 1922 konkurssianomuksen. Aapro oli jo aiemmin keväällä myynyt Leonore-huvijahtinsa Latviaan. Hän muutti sitten Brasiliaan ja hoiti siellä 1922–1926 Soc. Finlandesa Ltd-nimistä Rio de Janeirossa. Vuodesta 1927 alkaen Aapro johti Soc. Brasileira de Capotagen Ltd-nimistä yritystä. Hänet nimitettiin 1926 Suomen varakonsuliksi Rio de Janeiroon, vuonna 1931 konsuliksi ja 1936 kunniapääkonsuliksi. Aapro kirjoitti brasilialaisiin lehtiin artikkeleita Suomen oloista ja kulttuurista. Vuonna 1936 Aapro järjesti Brasilian hallituksen lahjoittaman kahvierän kuljetuksen Suomeen Suomen Joutsen-koululaivan mukana. Joulukuussa 1936 Aapro vaati Rio de Janeiron satamaan tulleen suomalaisen höyrylaiva Nagun muuttamaan laivan peräpeiliin maalatun laivan kotipaikan nimen Wiborg vastaamaan laivan papereissa olevaa suomalaista nimeä Viipuri. Tapaus herätti huomiota varsinkin Suomessa ilmestyneissä ruotsinkielisissä lehdissä. Syksyllä 1939 Aapro palasi Suomeen ja osallistui talvisotaan. Hänet ylennettiin reservin kapteeniksi ja hän palasi sitten rauhanteon jälkeen Brasiliaan. Aapro kuoli huhtikuussa 1941 sydänkohtaukseen Rio de Janeirossa.[3][14] [15] [16][17] [18][19][20]
Kalle Aapro oli naimisissa Rakel Adeliina Taurion ent. Andelin (1895–1976) kanssa. Heidän poikansa Samuli Julius Aapro (1914–1967) oli Suomen konsulina Rio de Janeirossa isänsä jälkeen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Nimenmuutos, Karjala, 11.05.1920, nro 107, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Geni.com : Kalle Julius Aapro
- ↑ a b c d Kalle Aapro död, Hufvudstadsbladet, 13.04.1941, nro 99, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ J. L. Grönroos, Suomen ayrshirekarja : Suomen ayrshireyhdistyksen jäsenjulkaisu, 01.01.1932, nro 1, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ [1] Mercator, 24.09.1915, nro 38, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Djadinangor-Hansa, Tuulispää, 04.08.1916, nro 31-32, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Mielenkiintoinen kotimainen liikeyritys, Viipurissa sijaitsevan Toiminimi J. L. Crönroos O.Y:n laivakonttorin uusi aloite, Helsingin kuvalehti, 05.05.1917, nro 18, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Konsulit, Karjalan Aamulehti, 06.05.1917, nro 102, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Toiminimi J. L. Grönroos Oy, Kauppalehti, 05.12.1917, nro 49, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kun Viro pyysi Suomea tunnustamaan itsenäisyytensä, Itsenäinen Suomi, 06.12.1929, nro 12, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Valkoisten toimintaa Pietarissa vapaussodan aikana, Ajan Sana, 23.05.1931, nro 116, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Suomen edustajien Puolan matka, Karjala, 17.09.1918, nro 117, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ John Nurminen Oy, Kauppalehti, 02.12.1919, nro 277, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Brasilian kansa pyrkii luomaan omintakeista brasilialaista kulttuuria, Aamulehti, 26.01.1938, nro 24, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kanaalin varrelta, Länsi-Suomi, 24.03.1937, nro 68, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Äktfinsk generalkonsul i sin prydno, Åland, 06.01.1937, nro 2, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ 18,000 kg kahvia Brasilian hallituksen lahjana Suomen hallitukselle. Konsuli Kalle Aapro kertoo, Helsingin Sanomat, 17.05.1936, nro 132, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Huomattava vararikko, Karjala, 29.06.1922, nro 146, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Juhani Vikstedt : Villa K. J. Aapro i Horttana[vanhentunut linkki], Arkitekten : organ för Finlands arkitektförbund, 01.01.1923, nro 5, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Suuri huvijahdin kauppa, Karjala, 17.03.1922, nro 64, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Konsuli Kalle Aapron kirje Suomen Kuvalehdelle Suomen Joutsenen vierailusta Rio de Janeirossa vuodenvaihteessa 1932-1933, Suomen Kuvalehti, 11.02.1933, nro 7, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Brasilia lahjoittaa Suomelle kahvia, Suomen Kuvalehti, 30.05.1936, nro 22, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot