Kalevala (korvetti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Venäjän laivaston alukset vasemmalta alkaen Rynda, Bogatyr ja Kalevala San Franciscon satamassa vuonna 1863.

Kalevala (ven. «Калевала») oli Suomen meriekipaasin käyttöön Turussa vuonna 1858 valmistunut viidentoista tykin potkurikorvetti.[1][2][3] Aluksen uppoama oli 1500 tonnia.[1] Alus rakennettiin Suomen senaatin osoittamin varoin[1] ja sen suunnitteli Jörgensen kontra-amiraali Johan von Schantzin johdolla.[4] Alus palveli vuosina 1860-1865 Venäjän Tyynenmeren laivastossa.

Alus laskettiin vesille 2. heinäkuuta 1858.[5] Aluksen hinnaksi tuli 342 804 hopearuplaa.[4] Joulukuussa 1858 Suomen sotakomissariaatti palkkasi alukselle koneenkäyttäjiä ja lämmittäjiä,[6] maaliskuussa 1859 taas pyydettiin tarjouksia ruokatarvikkeista miehistölle.[7] Alkukesästä 1859 aluksen höyrykoneita koekäytettiin Kronstadtin vesillä.[8] Aluksen päällikkönä oli vapaaherra Otto Carpelan.[9] Aluksen vanhimpana upseerina palveli myöhempi kontra-amiraali Paul Karl Toppelius.[10] Vielä keväällä 1860 alukselle palkattiin koneenkäyttäjiä purjehduskaudelle 1860.[11]

Tyynenmeren laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä laajensi alueitaan kaukoidässä vuoden 1858 Aigunin ja vuoden 1860 Pekingin sopimuksilla. Vuonna 1860 alus siirrettiin odottamatta Venäjän Tyynenmeren laivastoon Nikolajevsk-na-Amureen.[1] Kapteeni Carpelan siirrettiin Suomen 1. meriekipaasista 14. meriekipaasiin.[12] Pitkä siirtopurjehdus alkoi Kronstadtista 18. lokakuuta 1860.[13] Kontra-amiraali Andrei Alexandrovitš Popovin johtaman eskaaderiin kuuluivat myös korvetit Bogatyr (ven. «Богатырь») ja Rynda (ven. «Рында»), sekä kaksi klipperiä, Porissa valmistunut Abrek (ven. «Абрек»), sekä sen mallialus, Englannista hankittu Gaidamak (ven. «Гайдамак»).[1] Ainakin yhden venäläislähteen mukaan Kalevalan kapteenina toimi myös Tyynellä valtamerellä Carpelan.[14] Muiden lähteiden mukaan kapteenina toimi Vladimir Davydov (ven. В. Ф. Давыдов)[13] ja vuodesta 1863 Fedor Želtuhin (Федор Николаевич Желтухин).[15]

Kesäkuussa 1861, vuosi Vladivostokin ensimmäisen sotilasleirin perustamisen jälkeen, Kalevalan miehistö yhdessä paikallisten sotilaiden kanssa pystytti tulevan kaupungin ensimmäisen kirkon. [16]

Yhdysvaltain sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amiraali Popovin ja Venäjän laivaston upseerien kunniaksi San Franciscossa vuonna 1863 järjestetyt juhlaillalliset.

Ensimmäisen laivastovierailunsa San Franciscoon Kalevala ("Calevala") teki 14. marraskuuta 1861 alkaen. Laiva oli satamassa vielä jouluna 1861, kun upseereille lahjoitettiin Yhdysvaltain lippu.[17] Tapaninpäivän jälkeisenä päivänä laivan upseerien kunniaksi järjestettiin juhlaillallinen vasta-avatussa[18] Platt's Hall -konserttisalissa.[19]

Vuosina 1863–1864, Yhdysvaltain sisällissodan aikana Kalevala yhdessä korvettien Bogatyr, Rynda ja Novik (ven. «Новик») kanssa purjehti Vladivostokin kautta Yhdysvaltain länsirannikolle puolustamaan aluetta mahdollista Yhdistyneen kuningaskunnan hyökkäystä vastaan.[20][21][22] Kontra-amiraali A. A. Popovin johtama kuuden aluksen osasto saapui San Franciscoon lokakuussa 1863.[23] Osastossa palveli kolme suomalaissyntyistä upseeria, muun muassa sittemmin Venäjän meriministerinä toiminut Theodor Kristian Avellan.[1][24] Upseeriluettelosta löytyvät myös suomalaisnimet Enqvist ja Etholén (amerikkalaisittain kaksoistranslitteroituna "Etolin", katso Etolin Island).[20] Toinen kontra-amiraali Stepan Lesovskin johtama laivasto-osasto purjehti New Yorkiin.[25]

Osaston oleskellessa San Franciscossa syttyi kaupungissa laaja tulipalo, joka 23. lokakuuta tuhosi täydellisesti California- ja Sacramento-katujen rajoittaman korttelin kaupungin liikekeskustassa aiheuttaen 300 000 dollarin vahingot.[23] Neljäsataa venäläistä merimiestä osallistui sammutustöihin yhdessä kaupungin palokunnan kanssa.[26] Kuusi merimiestä menehtyi palossa saaminsa vammoihin,[26][27] kun taas palokunta säilyi tappioitta.[28] Kaupungin asukkaat palkitsivat kultamitallein palovammoja saaneita merimiehiä. Erityistä kiitosta sai muun muassa luutnantti Etholén.[26] Alusten 35 upseerin kunniaksi järjestettiin 17. lokakuuta 1863 illallisvastaanotto. Kaupunkilaisilta perittiin illalliskortista siihen aikaan tähtitieteellinen sadan dollarin hinta. Tarjoilut olivat niin mahtailevat, että The San Francisco Chronicle lehti ihmetteli niitä vielä 50 vuotta myöhemmin.[29]

Osasto lähti paluumatkalle Venäjälle elokuussa 1864, ja se palasi Itämerelle Kronstadtiin vuonna 1865.[30] Venäjän laivaston alusrekisteristä Kalevala poistettiin vuonna 1872.[2]

Alus kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 1860 Kalevalan miehistöön liittyi amiraali Stanjukovitšin poika, 17-vuotias merikadetti ja tuleva kirjailija Konstantin Mihailovitš Stanjukovitš (1843–1903).[13] Nuorempi Stanjukovitš halusi jättää laivaston, mutta isä oli keisarilta erikseen anomalla saanut hänelle paikan "maailmanympäripurjehdukselle".[13] 30 vuotta myöhemmin Stanjukovitš kuvaili matkan tapahtumia omaelämäkerrallisessa kirjassaan Вокруг света на «Коршуне» (Maailman ympäri Koršunilla).[31]

Kalevalan purjehduksesta Tyynellä valtamerellä on kirjoittanut myös laivan upseeri Andrei Karlovitš de Livron. Vuonna 1863 alus kartoitti Vladivostokin ulkopuolista saaristoa. Kalevalan mukaan nimettiin tuolloin lahti, joka on osa Pietari Suuren lahden Posjet-lahtea.[32]. De Livronin mukaan sai nimensä De Livronin saari Rimsky-Korsakovin saaristossa.[33] Kapteeni Želtuhinin mukaan on saanut nimensä Želtuhinin saari.[34]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Porin puiset sotalaivat (PDF)
  2. a b ф.1304. "Калевала", винтовой корвет балтийского флота (1858–1872), Аннотированный реестр описей фондов (1696-1917) (venäjäksi)
  3. Калевала - корвет (venäjäksi)
  4. a b De finska skeppsvarfven... Helsingfors Dagblad, nro. 148, 30.06.1865, sivu 2
  5. Finlands Allmänna Tidning no 151, 05.07.1858
  6. Wirallisia ja laillisia julistuksia, Suomen Julkisia Sanomia no 94, 13.12.1858
  7. Huuto-kauppojaSuomen Julkisia Sanomia no 19, sivu 4, 10.03.1859
  8. Ångkorvetten "Kalevala,", Finlands Allmänna Tidning no 143, 25.06.1859
  9. Utnämningar, lediga tjenster m. m., Wiborg no 50, 02.05.1860
  10. Toppelius, Paul Karl Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. Wirallisia ja laillisia julistuksia., Suomen Julkisia Sanomia, nro. 15, 20.02.1860, sivu 4
  12. Utnämningar, lediga tjenster m. m., Wiborg, no 50, 02.05.1860, sivu 1
  13. a b c d Krivshenko, Sergei Filippovitš: Нa краю Восточной Руси – (К.М. Станюкович во Владивостоке) (venäjäksi) (fragmentti, "K. M. Stanyukovich Vladivostokissa")
  14. Экспедиция русского флота к берегам Северной Америки (18 июля 1863–20 июля 1864)
  15. ЖЕЛТУХИН Федор Николаевич (1826-1898)
  16. Владивосток начинался с храма (venäjäksi)
  17. San Francisco History – Events of 1861 (englanniksi)
  18. Platt's Hall, northeast corner Bush and Montgomery Sts. The Bancroft Library. University of California, Berkeley. Viitattu 27.5.2010.
  19. City Guard (San Francisco) – California Militia and National Guard Unit Histories
  20. a b 1863-1864 Russian Fleet Expedition to North America (englanniksi)
  21. From the History of Russia's Pacific Fleet – Founding of Vladivostok (englanniksi)
  22. Latter Half of the 19th Century – The Ironclads – rusnavy.com (englanniksi)
  23. a b San Francisco History – Events of 1863 (englanniksi)
  24. Avellan, Theodor Kristian – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
  25. "Our Russian Visitors" (October 1863). Harper's Weekly VII (355): 661–662. 
  26. a b c Пожар в Сан-Франциско (venäjäksi)
  27. Русские моряки на пожаре в Сан-Франциско: мнимая смерть Flot.com. 17.03.2010. Venäjä
  28. SFFD - Those Who Died in the Line of Duty SFFD Fire Museum. Viitattu 12.11.2014.
  29. Stephen Barker: When San Franciscans Paid $100 Each For Ball Tickets. The San Francisco Chronicle, April 19, 1914,, s. 1 (aikakauslehtiosa). San Francisco: Artikkelin verkkoversio Viitattu 25. 6. 2008. (englanniksi)
  30. «КАЛЕВАЛА» (venäjäksi)
  31. Станюкович Константин Михайлович – Соколова М. А. "В океане надо иметь смелую душу и чистую совесть..." (venäjäksi)
  32. КАЛЕВАЛА - бухта(venäjäksi)
  33. ДЕ-ЛИВРОНА - остров (venäjäksi)
  34. Желтухина остров (venäjäksi)