Kalabaktepen temppeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalabaktepen temppeli
Sijainti Miletoksen arkeologinen alue, Balat, Didim, Aydın, Turkki
Koordinaatit 37°31′13″N, 27°15′57″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi 525 eaa.
Tyylisuunta joonialainen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kalabaktepen temppeli (Kalabak Tepen temppeli) on tutkimuksessa käytetty nimitys eräästä antiikin aikaisesta kreikkalaisesta temppelistä Miletoksen kaupungissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Sen alkuperäistä nimeä ja kohdejumaluutta ei tunneta.[1]

Niin kutsuttu Kalabaktepen temppeli rakennettiin arkaaisen kauden loppupuolella noin vuonna 525 eaa. Sitä ei ole kunnostettu enää myöhempinä aikoina.[1] Temppeli on saanut nimensä siitä, että se sijaitsi nykyisin nimellä Kalabaktepe (myös Kalabak Tepe) tunnetulla kukkulalla Miletoksen niemen lounaispuolella. Siellä oli Miletoksen asutuksen keskittymä jo geometrisella kaudella, ja se toimi kaupungin vanhana akropoliina.[2][3]

Temppeli oli pienikokoinen ja edusti joonialaista tyyliä. Sen mitat olivat noin 6,8 × 8,7 metriä, ja se avautui etelään päin. Temppelissä oli pronaos ja naos eli cella. Pronaoksen anta-seinien välissä oli kaksi pylvästä (distylos in antis).[1]

Temppelissä oli terrakotasta tehdyt koristellut simat. Myös antefiksit oli tehty terrakotasta ja koristeltu medusan- ja leijonanpäillä ja lootuksenkukilla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Miletus, Temple on Kalabaktepe (Building) Perseus. Viitattu 4.11.2019.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MILETOS (Balat) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Greaves, Alan M.: ”The Shifting Focus of Settlement at Miletos”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 57–72. Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999.