Kairo-trilogia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kairo-sarja
Kirjailija Naguib Mahfouz
Kieli arabia
Genre romaani
Julkaistu 1956, 1957
Suomennos
Suomentaja Pekka Suni
Kustantaja Tammi
Julkaistu 1992–1996
Ulkoasu sid.
1: Palatsikatu
Suomentaja: Pekka Suni
Kustantaja: Tammi
Julkaistu 1992
Ulkoasu: sid.
Sivumäärä 574
ISBN 951-30-9059-0
2: Intohimon palatsi
Suomentaja: Pekka Suni
Kustantaja: Tammi
Julkaistu 1995
Ulkoasu: sid.
Sivumäärä 507
ISBN 951-31-0094-4
3: Sokerikuja
Suomentaja: Pekka Suni
Kustantaja: Tammi
Julkaistu 1996
Ulkoasu: sid.
Sivumäärä 417
ISBN 951-31-0095-2
Sarja: Kairo-sarja
Keltainen kirjasto 261, 279, 289
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kairo-trilogia on egyptiläisen kirjailijan Naguib Mahfouzin teossarja, jonka osat ovat Palatsikatu, Intohimon palatsi ja Sokerikuja. Alkuperäisteokset ilmestyivät 1956 ja 1957, Pekka Sunin suomennokset 1990-luvulla Tammen kustantamana.

Aloitusteos Palatsikatu kertoo Sayyid Ahmad Abd al-Jawadista ja hänen perheestään. Kauppias Sayyid on menestyvä, varakas kaksinaamainen perheenpää, jolta vaimo ja lapset saavat osakseen ankaran kohtelun. Sayyid on kuitenkin kotinsa ulkopuolella hurmaava seuramies, joka ottaa vapauden pitää rakastajattaria ja joka on seurueen keskipiste ystävien tapaamissa. Sayyidin vaimo Amina on miehensä edessä nöyrä ja kohtelee poikiaan pehmeästi. Kodin seinien sisään suljetut naiset näkevät ulkomaailmaa vain ikkunasta kurkkien.

J. P. Pulkkinen sanoo Ylen sivulla kirjoituksessaan, että hänet yllätti Mahfouzin kerronnallisten keinojen tuttuus, vaikka hän ennakkoon oli varautunut joutuvansa kamppailemaan ymmärtääkseen orienttia ja islamia:[1]

»Mahfouz tuntuikin tutulta, hänen henkilönsä tulivat lähelle, heidän ajattelunsa ja motiivinsa ymmärrettäviltä. Itse asiassa jouduin tekemisiin oman vieraaseen kohdistuvan ennakkoasenteeni ja torjuntani kanssa. Tai ehkä tämä egyptiläinen klassikko on hyvä osoitus kirjallisuuden kyvystä rakentaa siltoja, olla universaali kieli ja rajojen ylittäjä. - - [O]lin yllättynyt siitä, miten tuttuja ja toimivia Mahfouzin kerronnalliset keinot olivat, miten eepos solahti tuntemaani kirjallisuuden kaanoniin. Kirja tuntui ikään kuin länsimaiselta ja jostain lukemani vertaus Thomas Mannin Buddenbrookeihin osuvalta.»

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pulkkinen, J. P.: Kairo Mahfouzista Ondaatjeen Yle Kulttuuri. 26.11.2014, päivitetty 9.12.2014. Viitattu 1.6.2020.