Siirry sisältöön

Kai Simons

Wikipediasta
Kai Simons
Henkilötiedot
Syntynyt24. toukokuuta 1938 Helsinki (ikä 88)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti toimitusjohtaja
professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Instituutti Lipotype (2012–)
Max Planck -instituutti
European Molecular Biology Laboratory
Oppilaat Carl G. Gahmberg, Ari Helenius, Marja Makarow ja Elina Ikonen
Tutkimusalue biokemia
Palkinnot EMBOn jäsenyys (1975)
7 tiedeakatemian jäsenyys
6 kunniatohtorin/professorin arvoa
Aiheesta muualla
Kotisivu

Kai Lennart Simons (s. 24. toukokuuta 1938 Helsinki) on suomalainen lääkäri, biokemisti, tutkija ja yritysjohtaja, joka on toiminut pitkään professorina ja tutkimuslaitoksen johtajana Saksassa.[1]

Simons valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1964 ja väitteli samana vuonna tohtoriksi[1] tutkielmalla Vitamin B12 binders in human body fluids and blood cells.[2] Hän toimi Helsingin yliopiston molekyylibiologian dosenttina 1971–1977.[1]

Simons teki opinto- ja tutkimusmatkoja Ruotsiin vuosina 1958 ja 1959. Väitöstutkimuksensa jälkeen hän työskenteli Rockefeller-yliopistossa New Yorkissa vuodesta 1965 vuoteen 1967. Hän vieraili myös Englannissa (Cambridge, 1968).[1]

Työurallaan Simons toimi Lääketieteellisen tutkimuslaitos Minervan tutkijana (1961–1975). Hän oli valtion seerumilaitoksen virkaatekevä osastopäällikkö (1964–1965), sitten valtion lääketieteellisen toimikunnan nuorempi tutkija (1967–1971).[1] Simons oli Helsingin yliopiston lääketeellisen kemian virkaatekevä ruotsinkielinen professori (1971–1972), sitten valtion lääketieteellisen toimikunnan vanhempi tutkija (1972–1975) ja tutkimusjohtaja.[1]

Simonsista tuli Heidelbergissä sijaitsevan Euroopan molekyylibiologian tutkimuslaitoksen (EMBL) professori ja ryhmänjohtaja (1975–1981), sitten solubiologian ohjelman johtaja (1981–1997).[1] Simons työskenteli vuosina 1982–1997 solubiologian tutkimusohjelmassa, jossa hän kuvaili ensimmäistä kertaa nk. lipidilauttoja. Tämän ohella Simons toimi myös Helsingin yliopiston biokemian professorina (1977–1979) ja Heidelbergin yliopiston vierailevana professorina (vuodesta 1984). Heidelbergistä Simons siirtyi perustamaan Max Planck -instituutin solubiologian ja geenitekniikan osastoa ja toimi professorina ja yhtenä osaston viidestä johtajasta (1998–).[1][3] Osaston valmistumisen aikoihin (2000) Simons muutti Dresdeniin. Hän toimi laitoksen johtajana vuoteen 2006 saakka.

Vuoden 2010 tienoilla Simons toimi johtajana tutkimusryhmässä, jonka tarkoitus on yhdistää nykyaikainen molekyylibiologia ja solubiologia.[4]

Simons on saanut lukuisia tunnustuksia työstään. Hän on esimerkiksi Euroopan molekyylibiologian järjestön (EMBO) jäsen (1975), samoin Suomalaisen Tiedeseuran (1978), Heidelbergin tiedeakatemian (1987), AAAS:n (Yhdysvallat, 1996), NAS:n (Yhdysvallat, 1997), Academia Europæan (1989),[5] Saksan kansallisen tiedeakatemian Leopoldinan (1998) ja ScanBalt Akatemian (2006) jäsen.[5][4] Simons on kutsuttu myös saksalaisten Heidelbergin (1984) ja Dresdenin teknillisen yliopiston (2003) kunniaprofessoriksi, samoin Oulun (1999), Leuvenin (2003), Kuopion (2010) ja Geneven yliopiston (2011) kunniatohtoriksi.[5][4][6] Hän on pitänyt useita kutsuluentoja sekä vastaanottanut tiedemitaleita ja muita huomionosoituksia.[5]

Simons on tuottelias tukija, ja hän on noussut maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon (esimerkiksi vuonna 2001 ISI Highly cited researcher).[5]

Kai Simonsin isä oli fysiikan professori Lennart Simons.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 677–678. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. ↑ Simons, Kai: Vitamin B12 binders in human body fluids and blood cells. (Diss. (Helsingin yliopisto). Commentationes biologicae, 1964:27, 5) Societas scientiarum Fennica, 1964. ISSN 0069-6579 (englanniksi)
  3. ↑ Kai Simons (arkistoitu CV) Max Planck Institute. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 10.11.2021. (englanniksi)
  4. 1 2 3 Promootio 2010: Kai Simons Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 25.12.2009.
  5. 1 2 3 4 5 Kai Simons Academia Europaea. Viitattu 10.11.2021. (englanniksi)
  6. ↑ Kuopion yliopisto vihkii promootiossaan 16 kunniatohtoria 12.10.2009. Mikkelin yliopistokeskus. Arkistoitu 20.11.2016. Viitattu 20.11.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kai_Simons&oldid=24066173”