Kai Simons

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kai Simons
Henkilötiedot
Syntynyt24. toukokuuta 1938 Helsinki (ikä 86)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti toimitusjohtaja; professori/johtaja (emeritus)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (LL & LKT 1964)
Instituutti Lipotype (2012-); Max Planck -instituutti (Dresden, 1998–2006), European Molecular Biology Laboratory (Heidelberg, 1975–1997)
Tutkimusalue Biokemia
Palkinnot lukuisia, mm. EMBOn jäsenyys (1975), 7 tiedeakatemian jäsenyys, 6 kunniatohtrin/professorin arvoa, tiedemitaleja, kutsuluentoja, ISI Highly cited researcher (2001) jne
Aiheesta muualla
Kotisivu

Kai Lennart Simons (s. 24. toukokuuta 1938 Helsinki) on suomalainen lääkäri, biokemisti, tutkija ja yritysjohtaja, joka on toiminut pitkään professorina ja tutkimuslaitoksen johtajana Saksassa.[1]

Simons opiskeli Helsingin yliopistossa lääkäriksi (LL 1964) ja valmistui samana vuonna myös lääketieteen tohtoriksi.[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (1964) oli otsikoitu Vitamin B[sup 12] binders in human body fluids and blood cells.[2] Helsingin yliopiston molekyylibiologian dosentti vuosina 1971–1977.[1]

Opinto- ja tutkimusmatkoja Ruotsiin vuosina 1958 ja 1959. Post doc-vaiheessa Simons työskenteli avustajana Rockefeller-yliopistossa New Yorkissa vuodesta 1965 vuoteen 1967. Hän vieraili myös Englannissa (Cambridge, 1968).[1]

Työurallaan Simons toimi Lääketieteellisen tutkimuslaitos Minervan tutkijana (1961–1975). Hän oli valtion seerumilaitoksen virkaatekevä osastopäällikkö (1964–1965) sitten valtion lääketieteellisen toimikunnan nuorempi tutkija (1967–1971).[1] Simons oli Helsingin yliopiston lääketeellisen kemian virkaatekevä ruotsinkielinen professori (1971–1972), jonka jälkeen valtion lääketieteellisen toimikunnan vanhempi tutkija (1972–1975) ja tutkimusjohtaja.[1]

Simonsista tuli Heidelbergissä sijaitsevan Euroopan molekyylibiologian tutkimuslaitoksen (EMBL) professori ja ryhmänjohtaja (1975–1981), sitten solubiologian ohjelman johtaja (1981–1997).[1] Simons työskenteli vuosina 1982–1997 Cell Biology Programmen parissa, jossa hän kuvaili ensimmäistä kertaa nk. lipidilauttoja. Tämän ohella Simons toimi myös Helsingin yliopiston biokemian professorina (1977–1979) ja Heidelbergin yliopiston vierailevana professorina (vuodesta 1984). Heidelbergistä Simons siirtyi perustamaan Max Planck -instituutin solubiologian ja geenitekniikan osastoa, toimien professorina ja yhtenä osaston viidestä johtajasta (1998–).[1][3] Osaston valmistumisen yhteydessä (2000) Simons muutti Dresdeniin. Hän toimi laitoksen johtajana vuoteen 2006 saakka.

Vuoden 2010 tienoilla Simons toimi johtajana tutkimusryhmässä, jonka tarkoitus on yhdistää nykyaikainen molekyylibiologia ja solubiologia.[4]

Simons on saanut lukuisia tunnustuksia työstään. Hän on esimerkiksi Euroopan molekyylibiologian järjestön (EMBO) jäsen (1975-), samoin Suomalaisen Tiedeseuran (1978-), Heidelbergin tiedeakatemian (1987-), AAAS:n (Yhdysvallat, 1996-), NAS:n (Yhdysvallat, 1997-), Academia Europæan (1997-), Saksan kansallisen tiedeakatemia Leopoldinan (1998-) ja ScanBalt Akatemian (2006-) jäsen.[5][4] Simons on kutsuttu myös saksalaisten Heidelbergin (1984) ja Dresdenin teknillisen yliopiston (2003) kunniaprofessoriksi, samoin Oulun (1999), Leuvenin (2003), Kuopion (2010) ja Geneven yliopiston (2011) kunniatohtoriksi.[5][4][6] Monia kutsuluentoja ja tiedemitaleita sekä muita huomionosoituksia.[5]

Hän on tuottelias tukija, joka on noussut myös maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon (esimerkiksi vuonna 2001 ISI Highly cited researcher).[5]

Kai Simonsin isä oli fysiikan professori Lennart Simons.[1]

  1. a b c d e f g h i Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 677–678. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. Kai Simons: Vitamin B12 binders in human body fluids and blood cells (Ph.D. thesis/ Univ. of Helsinki, julkaistu sarjassa Commentationes biologicae, ISSN 0069-6579; 1964:27, 5) 1964. Societas scientiarum Fennica, teostiedot via finna.fi. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. Arkistoitu kopio (arkistoitu CV) mpi-cbg.de. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 10.11.2021. (englanniksi)
  4. a b c Promootio 2010: Kai Simons Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 25.12.2009.
  5. a b c d Kai Simons Academia Europaea, ae-info.org. Viitattu 10.11.2021. (englanniksi)
  6. Kuopion yliopisto vihkii promootiossaan 16 kunniatohtoria 12.10.2009. Mikkelin yliopistokeskus. Arkistoitu 20.11.2016. Viitattu 20.11.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]