Kai Kyllönen
Kai Olavi Kyllönen (s. 30. tammikuuta 1965 Turku) on suomalainen pika- ja aitajuoksija.[1]
Kyllönen voitti 110 metrin aitojen Suomen mestaruuden vuonna 1991 ja 200 metrin juoksun mestaruuden vuosina 1989 ja 1994 [2]. Hallissa hän voitti SM-kultaa 60 metrin aidoissa vuosina 1994 ja 1996. Hänellä on pika-aidoista lisäksi viisi hopeaa (1987, 1989, 1990, 1993 ja 1994) sekä kolme pronssia (1992, 1995 ja 1996). Sisäradoilta hänellä on lisäksi 60 metrin aitajuoksusta kaksi hopeaa (1989, 1993) ja yksi pronssi (1995). Viestijuoksun SM-kisoista hänellä on 4 × 100 metrin viestistä kaksi kultaa (1989, 1992).[1]
Arvokisoissa Kyllönen oli pika-aidoissa mukana Splitin 1990 ja Helsingin 1994 EM-kisoissa sekä Tokion (1991), Stuttgartin (1993) ja Göteborgin MM-kisoissa (1995). Helsingissä ja Stuttgartissa hän selvisi toiselle kierrokselle. Lisäksi hän on edustanut Suomea sisäratojen EM- ja MM-kisoissa.
110 metrin aitojen ennätyksensä 13,52 Kyllönen juoksi 2. elokuuta 1994 Jyväskylässä. Ajallaan hän on Suomen kaikkien aikojen neljänneksi nopein pika-aituri Arto Bryggaren, Antti Haapakosken ja Elmo Lakan jälkeen. 200 metrillä Kyllönen juoksi Tuusulan Kalevan kisoissa 10. heinäkuuta 1994 ajan 21,00. 2. kesäkuuta 1987 hän juoksi Sipoossa harvinaisen 200 metrin aitamatkan Suomen ennätyksen 23,25[1]. Oskari Mörö alitti ennätyksen sekunnin sadasosalla vuonna 2020.[3]
Seuratasolla Kyllönen edusti vuoteen 1987 asti Keski-Uusimaan Urheilijoita ja sen jälkeen Turun Urheiluliittoa. Hän on naimisissa entisen pikajuoksijan Sanna Kyllösen kanssa (omaa sukua Hernesniemi).
Urheilu-uransa jälkeen Kyllönen toimi vuonna 2000 lyhyen aikaa Suomen Urheilulehden päätoimittajana.[4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kai Kyllönen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ http://www.gbrathletics.com/nc/fin.htm
- ↑ Mörö rikkoi Lahdessa 200 metrin aitajuoksun Suomen ennätyksen: Aikamoista runttaamista Yleisurheilu.fi. 7.6.2020. Viitattu 9.6.2020.
- ↑ Kai Kyllösestä Urheilulehden päätoimittaja Turun Sanomat. 17.12.1999. Viitattu 26.11.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ 1981–2002: Kulta-ajasta kohtalon vuosiin Urheilulehti.fi. 15.1.2005. Viitattu 26.11.2010.
|
