K. E. Heikkilä
Kaarlo Evert Heikkilä (17. lokakuuta 1875 Lavia – 26. lokakuuta 1933 Tampere) oli suomalainen kauppias ja vaatetustehtailija. Hän perusti vuonna 1919 Tampereelle Heikkilä & Kestilän pukutehtaan yhdessä turkulaisen Heikki Kestilän kanssa.[1][2]
Maanviljelijän poikana syntynyt Heikkilä kävi kansakoulun ja siirtyi sitten 15-vuotiaana Mänttään, jossa hän toimi kauppa-apulaisena. Vuonna 1898 Heikkilä avasi Mäntässä oman sekatavarakaupan, jota hän piti vuoteen 1906 saakka. Heikkilä perusti 1907 Mänttään Mäntän Paita- ja Esiliinatehtaan päällys- ja alusvaatteiden valmistamista varten. Tehdas sähköistettiin 1914 ja se tuotti paljon vaatetavaraa armeijan käyttöön. Vuonna 1918 Heikkilä siirsi tehtaan Tampereelle ja aloitti sotilasvaatteiden valmistuksen K. E. Heikkilän Liinavaate- ja Pukutehtaan nimellä. Heikkilä muodosti 1919 uuden yrityksen nimellä Puku- ja Liinavaatetehdas Oy Kalevi. Yrityksen toimintaan liittyivät osakkaiksi Pekka Leskinen ja Heikki Kestilä ja maaliskuussa 1919 yrityksen nimeksi muutettiin Heikkilä & Kestilä Osakeyhtiö.[1][2]
Heikkilä & Kestilän pukutehtaan tuotemerkkejä olivat miesten Leijonapuku ja naisten HEKETA. Yhtiö oli yksi ensimmäisiä tehdaspukujen valmistajia Suomessa. Yritys toimi aluksi vuokratiloissa kunnes sille valmistui vuonna 1926 oma nelikerroksinen rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema tehdasrakennus Tampereen Nalkalan kaupunginosaan. Yrityksen palveluksessa oli 1920-luvun lopulla noin 230 työntekijää. Laskusuhdenne aiheutti kuitenkin sen että yhtiön tulos kääntyi 1929 tappiolliseksi ja samana vuonna Heikki Kestilä erosi yhtiön johtokunnasta. Heikkilä & Kestilä Oy fuusioitui maaliskuussa 1931 vuonna 1920 perustetun, sotilaspukimia valmistaneen Vaatetus Osakeyhtiön kanssa, uuden yhtiön nimi oli Yhtyneet Pukutehtaat Oy. Yhtyneet Pukutehtaat Oy osti jo kesäkuussa 1931 Kauppiaitten Pukutehdas Oy:n. Yhtyneet pukutehtaat Oy otti 1930-luvulla käyttöön Leijona-tuotemerkin ja valmisti sotilaspukuja Suomen armeijalle sekä suojeluskunta- ja Lotta Svärd-pukuja. SOK osti vuonna 1941 Yhtyneet Pukutehtaat Oy:n ja muodosti siitä tytäryhtiön nimellä Yhtyneet Pukutehtaat Leijona. Tampereen pukutehtaan nimeksi muutettiin 1972 Oy Leijona-Pukine Ab. Nalkalan pukutehdas toimi Leijona-Pukine nimisenä aina vuoteen 1983 saakka.[1][3][4]
Heikkilä oli Suomen sisällissodan aikana valkoisten Hämeen ryhmän esikunnassa intendenttinä. Myöhemmin hän osallistui suojeluskuntien toimintaan ja oli mukana perustamassa toukokuussa 1929 sisällissodan valkoisten veteraanijärjestöä Vapaussodan Rintamamiesten Liittoa.[1][5]
Runoilija Lasse Heikkilä oli enonsa K. E Heikkilän perheessä kasvattipoikana ja hän sai kasvatti-isänsä sukunimen 1930 kun Heikkilän oma poika Matti kuoli 18-vuotiaana polioon.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Vaatturitietokanta: Heikkilä & Kestilä Oy, Tampere
- ↑ a b K. E. Heikkilä, Aamulehti, 27.10.1933, nro 289, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Jouni Keskinen: Kaupunginosa III – Nalkala, Rakennuskannan muutokset, Koskesta voimaa -sivusto
- ↑ Lahden museot : “Tumman puhuvasta hopeisiin avaruuspukuihin”. Suomen joukkueen talvikisojen edustusasut ulkomailla 1920-luvulta 1990-luvulle, Liite 1: Suomalaisia edustusvaatevalmistajia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen Rintamamiesten Liitto perustettiin eilen Tampereella, Aamulehti 26.05.1929, nro 141, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Ismo Koskinen : Raili Kaupin kirjoitukset 1: Elämäkerta vuoteen 1963, varhaisia kirjoituksia, bibliografia, University of Tampere Press 2008, sivu 217 ja 219