Käyrän vankila

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Käyrän vankilan seututielle 222 näkyviä rakennuksia.

Käyrän vankila on Auran kunnan Järvenojan kylässä sijaitseva avovankila, jossa on enimmillään 73 vanki­paikkaa ja henkilö­kuntaa 25. Se kuu­luu Län­si-Suo­men rikosseuraamusalueeseen.[1] Laitos on 2010-luvulla ollut lakkautus­uhan alla. Vankilan­johtaja Vesa Mäkisen mukaan se kärsii vanki­pulasta, kun monella vangilla on mahdollisuus valita, suorittaako rangais­tuksensa ilman työ­velvoitetta perinteisessä vankilassa vai työ­toimintaa tarjoavassa avo­vankilassa.[2][3]

Käyrän vangit osallistuvat joko työ­toimin­taan tai koulutukseen, jota järjestetään seudun oppi­laitosten kanssa. Osa työtoiminnan vangeista käy töissä vankilan ulkopuolella. Vankilassa on myös omaa työ­toimintaa, jonka pää­toimialana ovat lujitemuoviset veneet.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyrän vankila on alun perin rakennettu lasten turvakodiksi. Sen toiminta alkoi tiettävästi vuonna 1877, kun Yhdistys turvattomien lasten kasvattamiseksi Suomessa oli kolme vuotta aiemmin ostanut Auran Järvenojankylän Käyrän ja Pelttarin maatilat. Aluksi turvakotiin otettiin 25 poikaa, mutta laitoksessa oli myös tyttöjen osasto vuosina 1880–1898.

Vuoden 1889 rikoslaissa 7–14-vuotiaille rikoksentekijöille määrättiin perustettavaksi valtiollisia kasvatuslaitoksia, jollainen Käyrän turvakodista pahantapaisia poikia varten tuli 1910. Silloin alueelle rakennettiin useita puurakennuksia, Vuoden 1924 lailla määrättiin kasvatuslaitosten toiminnasta sosiaaliministeriön valvonnassa. Johtokunnan sijasta paikallista valvontaa toteutettamaan perustettiin 1926 laitosneuvosto.[4][5][1]

Vuonna 1946 kasvatuslaitokset muuttuivat koulukodeiksi. Syksyllä 1973 Käyrän koulukodin tiloja käytettiin Chilen sotilasvallankaappausta paenneiden chileläisten vastaanottokeskuksena.[6]

Käyrän koulukodista tuli Turun lääninvankilan alainen työsiirtola vuonna 1974, jolloin tilat kunnostettiin ja alueelle rakennettiin lujite­muovi­veneiden veistämöhalli 1977. 1980-luvun loppupuolella veistämötiloja laajennettiin. Avovankilaosasto Käyrästä tuli vuonna 2000 ja Länsi-Suomen aluevankilaan kuuluva Käyrän vankila vuonna 2006.[5][1]

Alueella sijaitsee myös Järvenojan yli kulkeva vanha kiviholvisilta. Käyrän vankilan alue on valittu Museoviraston ylläpitämään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Käyrän vankila, Rikosseuraamuslaitos 21.7.2016. Viitattu 14.8.2016.(suomeksi)
  2. Käyrän vankila mainostaa: ”Täällä on aina tekemistä”, Turun Sanomat 2.11.2015. Viitattu 14.8.2015.(suomeksi)
  3. Käyrän avovankilaa Aurassa uhkaa lakkauttaminen, Turun Sanomat 6.9.2012. Viitattu 14.8.2015.(suomeksi)
  4. Arkistonmuodostaja: Käyrän koulukoti, Arkistolaitos. Viitattu 14.8.2016.(suomeksi)
  5. a b c Käyrän kasvatuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. (suomeksi)
  6. Turkulaistehdas järjestää chileläisille töitä Käyrään. Helsingin Sanomat, 12.12.1973, s. 23. Näköislehden aukeama (tilaajille).