Kääntäjänkoulutus Tampereella

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen yliopisto. Pinni B -rakennus

Kääntäjiä ja tulkkeja on koulutettu Tampereella vuodesta 1966. Nykyään kääntäjiä, tulkkeja ja muita monikielisen viestinnän asiantuntijoita koulutetaan Tampereen yliopiston monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelmassa (Moviko). Opiskelija voi valita neljästä kieliparista: suomi–englanti, suomi–ruotsi, suomi–saksa ja suomi–venäjä. Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelmassa voi erikoistua erikoisalojen käännösviestintään, käännösteknologiaan, tekstien editointiin, kääntämiseen luovilla aloilla tai tulkkausviestintään. Lisäksi ohjelmassa voi pätevöityä oikeustulkkaukseen. Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelmasta valmistuneet työskentelevät erilaisissa viestintään liittyvissä tehtävissä esimerkiksi valtionhallinnossa, Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä ja yrityksissä. Monet perustavat oman käännös- tai tulkkausalan yrityksen ja työllistyvät sen kautta joko Suomessa tai maailmalla. Maisteriohjelma antaa myös valmiudet soveltaa alan tieteellistä tietoa ja hakeutua tohtoriopintoihin. Ohjelma on European Master's in Translation -laatuverkoston (EMT) perustajajäsen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääntäjänkoulutus Tampereella alkoi vuonna 1966 perustetusta Tampereen kieli-instituutista, jossa koulutettiin diplomikielenkääntäjiä (DKK). [1] (Arkistoitu – Internet Archive). Diplomikielenkääntäjän tutkinto sijoittui keskiasteen ja korkea-asteen tutkintojen väliin. Vuonna 1981 kieli-instituutit lakkautettiin itsenäisinä oppilaitoksina ja liitettiin osaksi yliopistoja. Näin Tampereen kieli-instituutista tuli Tampereen yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos, jonka nimeksi muutettiin käännöstieteen laitos vuonna 1992. Vuonna 2001 käännöstieteen laitos yhdistettiin filologian laitosten kanssa kieli- ja käännöstieteiden laitokseksi. Uudella laitoksella kääntäjänkoulutus jatkoi kuitenkin kolmena itsenäisenä oppiaineena. Pääaineiden nimet muuttuivat muodosta ”englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus” muotoon ”käännöstiede (englanti)”. Vuonna 2009 perustettiin monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma. Tässä yhteydessä opetussuunnitelmaa muutettiin huomattavasti, jotta se erottuisi entistä selkeämmin filologisista oppiaineista. Uudessa opetussuunnitelmassa panostettiin ammattimaiseen käännöstoimintaan, käännöstyökalujen hallintaan ja työelämärelevanssiin. Samana vuonna ohjelma liittyi EMT-verkostoon. Syyslukukaudesta 2019 alkaen Moviko on ollut kielten tutkinto-ohjelmaan kuuluva kaksivuotinen maisteriohjelma Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä monikielistä viestintää ja käännöstiedettä voi opiskella neljässä kieliparissa:

  • suomi–englanti
  • suomi–ruotsi
  • suomi–saksa
  • suomi–venäjä.

Kaikissa kielipareissa on A-työkielenä suomi, mikä tarkoittaa sitä, että maisteriohjelmaan hakeutuvilta edellytetään vahvaa äidinkielen tasoista suomen taitoa. Opetusta annetaan suomeksi ja B-työkielillä. Opetusohjelmassa on sekä kaikille yhteisiä kursseja että kieliparikohtaisia kursseja. Movikon opiskelijoille tarjotaan seuraavat erikoistumisvaihtoehdot:

Lisäksi Movikon opiskelijat voivat erikoistua tekniseen viestintään.

Opiskelijaksi hakeutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Movikon opiskelijaksi voi päästä Tampereen yliopiston kielten kandidaattiohjelman kautta tai hakemalla suoraan maisteriohjelmaan. Hakijoilta vaaditaan soveltuvaa kandidaatin tai maisterin tutkintoa sekä erinomaista suomen ja hakukohteena olevan B-työkielen (englannin, ruotsin, saksan tai venäjän) taitoa.

Movikon opetushenkilökunta lukuvuonna 2019–20:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin opintosuunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Kaisa Koskinen, yliopistonlehtori Sari Hokkanen, yliopistonlehtori Anne Ketola, lehtori Kate Moore, yliopistonlehtori Arja Nurmi, yliopisto-opettaja Mary Nurminen, yliopistonlehtori Riitta Oittinen, yliopistonlehtori Tytti Suojanen

Ruotsin opintosuunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistonlehtori Marja Kivilehto

Saksan opintosuunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenure track -professori Maija Hirvonen, yliopistonlehtori Dinah Krenzler-Behm, lehtori Dieter Hermann Schmitz, yliopisto-opettaja Anu Viljanmaa

Venäjän opintosuunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Mikhail Mikhailov, yliopistonlehtori Igor Kudashev, yliopisto-opettaja Miia Santalahti

Suomen kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtori Sirkku Latomaa, yliopisto-opettaja Eliisa Pitkäsalo

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Movikon henkilökunta tekee aktiivisesti tutkimusta. Tutkimustyön keskiössä ovat olleet erityisesti ammattitoiminnan tutkimus ja kääntämisen sosiologia (Abdallah, Holz-Mänttäri, Koskinen), korpustutkimus (Mikhailov, Nurmi, Varantola) sekä multimodaalisuus kääntämisessä (Ketola, Oittinen, Tuominen, Pitkäsalo). Moviko isännöi vuorollaan Suomen kääntäjänkoulutusohjelmien ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL:n järjestämää kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen ja opetuksen symposiumia (KäTu), joka pidetään vuorovuosina Helsingissä, Joensuussa, Tampereella ja Turussa. Moviko kuuluu informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan kielten tohtoriohjelmaan, joka on kansainvälisen käännöstieteellisen tohtorikouluverkoston (International Doctorate in Translation Studies, ID-TS) jäsen. Vuodesta 2016 Moviko on ollut mukana kansainvälisessä DOTTSS-kesäkouluverkostossa (Doctoral and Teacher Training Translation Studies Summer School). Tähän mennessä Tampereen yliopistosta on valmistunut 19 filosofian tohtoria käännöstieteen alalta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Movikon henkilöstön keskeisiä julkaisuja vuodesta 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koskinen, Kaisa, Jaana Vuori & Anni-Kaisa Leminen (toim.) 2018. Asioimistulkkaus: monikielisen yhteiskunnan arkea. Tampere: Vastapaino.
  • Liimatainen, Annikki, Arja Nurmi, Marja Kivilehto, Leena Salmi, Anu Viljanmaa & Melissa Wallace (eds.) 2017. Legal translation and court interpreting: ethical values, quality, competence training. Berlin: Frank & Timme.
  • Mikhailov, Mikhail & Robert Cooper 2016. Corpus linguistics for translation and contrastive studies: a guide for research. London: Routledge.​
  • Oittinen, Riitta, Anne Ketola & Melissa Garavini 2018. Translating picturebooks: revoicing the verbal, the visual, and the aural for a child audience. New York: Routledge.
  • Suojanen, Tytti, Kaisa Koskinen & Tiina Tuominen 2015. User-centered translation. London: Routledge.​

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]