Junarmija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Junarmija
Юнармия
Junarmijan osasto vuoden 2019 Voitonpäivän paraatissa Moskovassa.
Junarmijan osasto vuoden 2019 Voitonpäivän paraatissa Moskovassa.
Perustettu 2016
Perustaja puolustusministeri Sergei Šoigu
Tyyppi puolisotilaalinen nuorisojärjestö
Päämaja Moskova
Jäsenet 1,6 milj. (2024 alussa)
Kattojärjestö DOSAAF
Aiheesta muualla
Sivusto

Junarmija (ven. Юнармия, epävir. suom. Nuorisoarmeija) on venäläinen puolisotilaallinen 8–17-vuotiaille suunnattu liike. Sergei Šoigu perusti sen Vladimir Putinin hyväksynnällä vuonna 2016. Historioitsija Ian Garnerin mukaan Junarmijan piirissä oli vuoden 2024 alussa 1,6 miljoonaa venäläistä.[1] Junarmijaa on kuvailtu "nuorten armeijaksi".[2]

Puolustusministeri Sergei Šoigu puhuu Junarmijan ensimmäisessä kokoontumisessa (2.6.2016).
Puolustusministeri Sergei Šoigu luovuttaa Junarmijan lipun järjestön johtajalle, kelkkailun olympiakultamitalisti Dmitri Trunenkoville (2.6.2016).

Junarmijan tarkoituksena on kasvattaa "isänmaallisten kansalaissotilaiden" sukupolvi. Sen toiminnassa opetetaan lapsille ja nuorille sotimisessa oleellisia taitoja, kuten ampumista. Markkinoinnissaan Junarmija on käyttänyt hyödykseen urheilua, liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja. Voimistelija Nikita Nagornyi on toiminut liikkeen julkisena johtajana ja muun muassa johtanut sitä voitonpäivän paraatissa. Junarmijan on kuvattu pyrkivän kasvattamaan Venäjän nuorista uhrautuvia alamaisia, missä eduksi on ollut toivon mielikuvan luominen huono-osaisille nuorille. Junarmijalla on myös omia jääkiekkoseurojaan. Sen julkisina kasvoina ovat Nagornyin lisäksi toimineet urheiluvaikuttajat Dmitri Trunenkov, Jelena Isinbajeva ja Dmitri Gubernijev. Osalle lapsista ja nuorista Junarmija saattaa olla taloudellisesti ainoa mahdollisuus osallistua urheiluharrastukseen. Lisäksi liike on järjestänyt lapsille mahdollisuuksia urheilutähtien tapaamiseen. Raporttien mukaan järjestö harjoittaa voimakasta aivopesua. Urheilullinen painotus on katsottu Venäjällä tarpeelliseksi muun muassa varusmiesten keskimääräisen huonon kunnon johdosta.[2]

Junarmijassa aiemmin toimineita on sittemmin siirretty rintamalle Ukrainan sodassa. Ukrainan sodan aikana Junarmijan lapset ovat valmistaneet lahjoja Ukrainassa sotiville venäläisille. Junarmija on myös ollut aktiivinen propagandan levittämisessä vastineena sosiaalisessa mediassa ja kansainvälisissä viestimissä tarjottaville kriittisemmille tiedoille.[2] Ian Garnerin mukaan Venäjän nuorison ajatusmaailmassa on tapahtunut Junarmijan toiminnan aikana, varsinkin vuodesta 2022 lähtien jyrkkä käänne nationalistiseen ja fasistiseen suuntaan.[1] Euroopan unioni kohdisti heinäkuussa 2022 pakotteita Junarmijaan, jonka se luokitteli puolisotilaalliseksi järjestöksi yhteyksillä Ukrainan sotaan.[3]

  1. a b Riika Tauriainen, Tutkija: Suomen täytyy alkaa tosissaan pitää Venäjää vaarallisena maana – "Meidän pitäisi oikeasti olla huolissamme" Iltalehti 27.2.2024, viitattu 31.5.2024
  2. a b c Teemu Suvinen, Venäjällä koulitaan sotilaita jo 8-vuotiaista lapsista – Putinilla ja Shoigulla on hyytävä suunnitelma Ilta-Sanomat 15.2.2023, viitattu 31.5.2024
  3. Thomas Nilsen, Military-patriotic Yunarmiya sanctioned by the EU The Barents Observer 23.7.2022, viitattu 31.5.2024 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]