Julia (Augustuksen tytär)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Julia
Berlín Julia Augusti.TIF
Julian rintakuva Berliinissä
Syntynyt 30. lokakuuta 39 eaa.
Rooma
Kuollut 14 jaa.
Rhegium
Puoliso Marcus Claudius Marcellus
Marcus Vipsanius Agrippa
Tiberius
Lapset Gaius Caesar
Julia nuorempi
Lucius Caesar
Agrippina maior
Agrippa Postumus
Isä Augustus
Äiti Scribonia

Julia tai Julia vanhempi (30. lokakuuta 39 eaa.14 jaa.) oli Rooman keisari Augustuksen tytär. Hänen äitinsä oli Augustuksen toinen vaimo Scribonia. Augustuksen ainoana lapsena Julialla oli suuri merkitys dynastian jatkumisen kannalta. Julia oli kolmesti naimisissa. Hänen ensimmäinen aviomiehensä oli Marcus Claudius Marcellus. Tämän kuoleman jälkeen Julia oli naimisissa Marcus Vipsanius Agrippan kanssa. Agrippan kuoleman jälkeen hänet naitettiin Tiberiukselle. Julia sai Agrippan kanssa viisi lasta ja Tiberiuksen kanssa yhden lapsen, joka kuitenkin kuoli pienenä. Myöhemmin Augustus karkotti tyttärensä Roomasta. Julian kuolemasta ei ole päästy selvyyteen. Erään teorian mukaan Augustuksen kuoleman jälkeen hänen seuraajansa Tiberius hankkiutui eroon entisestä vaimostaan Juliasta näännyttämällä tämän nälkään noin vuonna 14.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julia syntyi Augustuksen avioliitosta Scribonian kanssa. Tämä avioliitto päättyi kuitenkin eroon samana päivänä kun Julia syntyi. Augustus otti uudeksi vaimokseen Livia Drusillan.

Julia sai varsin ankaran kasvatuksen, lisäksi hänet opetettiin kehräämään ja kutomaan. Augustus myös kontrolloi tiukasti keitä vieraita henkilöitä Julia sai tavata.[1] Augustuksen ainoana lapsena Julia joutui jo varhaislapsuudessaan poliittisen kaupankäynnin maksuvälineeksi: Julia kihlattiin 2-vuotiaana Marcus Antonius Antylluksen kanssa, joka oli Marcus Antoniuksen poika. Näin sinetöitiin liittolaissuhde Augustuksen ja Marcus Antoniuksen välille. Kihlaus ei kuitenkaan johtanut koskaan avioliittoon, sillä Augustus riitaantui pian Marcus Antoniuksen kanssa.

Avioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten moni roomalainen aristokraattityttö, Julia meni nuorena ensimmäisen kerran naimisiin. 14-vuotiaana Augustus valitsi hänelle puolisoksi nuoren sisarenpoikansa Marcelluksen, jota kaavaili perijäkseen. Tämä avioliitto päättyi kuitenkin muutaman vuoden kuluttua Marcelluksen kuolemaan. Tämä liitto oli lapseton.

Seuraavaksi Julia naitettiin vuonna 21 eaa. häntä huomattavasti vanhemmalle kenraali Marcus Vipsanius Agrippalle, joka oli Augustuksen tärkeä poliittinen liittolainen. Tästä avioliitosta syntyi kolme poikaa ja kaksi tytärtä: Gaius, Lucius, Agrippa Postumus, Julia (Julia nuorempi) ja Agrippina (Agrippina vanhempi, keisari Caligulan äiti). Augustus adoptoi Gaiuksen ja Luciuksen pian Luciuksen syntymän jälkeen 17eaa., mikä merkitsi heidän nostamista kruununperillisen asemaan.[2] Agrippan kuollessa 12eaa., Julia odotti Postumusta.

Julia ei ehtinyt olla pitkään leskenä, sillä jo vuonna 11 eaa. hänet naitettiin äitipuolensa Livia Drusillan pojalle Tiberiukselle. Tämä avioliitto vahvisti Tiberiuksen mahdollisuuksia päästä Augustuksen seuraajaksi, sillä Gaius ja Lucius olivat vielä pieniä. Avioliitto alkoi sopuisasti, mutta pian avioliitosta tuli hyvin onneton. Tiberius oli katkera siitä, että hänet oli pakotettu eroamaan rakastamastaan edellisestä vaimostaan, Vipsania Agrippinasta, jotta hän voisi naida Julian. Julia puolestaan halveksi ja vähätteli Tiberiusta ja ryhtyi melko avoimesti pettämään tätä ja elämään muutoinkin kevytmielistä elämää. Julia oli tunnettu terävästä älystään ja pisteliäästä puhetyylistään, joten Tiberiuksen mahdollisuudet kontrolloida vaimoaan lienevät olleet vähäiset. Lopullinen välirikko tapahtui vuonna 6 eaa., jolloin Tiberius vetäytyi Rodokselle Julian jäädessä Roomaan. Tiberiuksen lähdön syy on epävarma. Tacituksen ja Suetoniuksen mukaan Tiberiuksen lähdön syynä oli kyllästyminen Juliaan.[3] Julia jatkoi kevytkenkäistä elämäänsä Tiberiuksen lähdettyä.

Karkotus ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2 eaa. puhkesi skandaali. Epävarmaa on mitä oikeasti tapahtui. Tacitus ja Suetonius kertovat Julian tulleen karkotetuksi siveettömän ja nautinnonhakuisen elämäntapansa vuoksi, mikä sopi huonosti yhteen Augustuksen siveyttä ja hyveellisyyttä korostavan perhepolitiikan kanssa. Toisaalta syynä saattoi olla Julian sekaantuminen Augustuksen vastaiseen vehkeilyyn. Tähän vihjaa Plinius vanhempi teoksessaan Naturalis historia[4]

Ennen skandaalin puhkeamista Augustus oli epäillyt, ettei Julia elänyt siveellistä elämää, mutta kieltäytyi uskomasta sitä. Saatuaan sitten tietää Julian siveettömästä elämästä, Augustus raivostui silmittömästi.[5] Augustus ei tuntenut armoa ja vei asian senaattiin. Muutama Julian rakastajista teloitettiin ja muut karkotettiin. Tunnetuin Julian rakastajista oli Iullus Antonius, Marcus Antoniuksen nuorempi poika Fulvian kanssa. Iullus oli Julian rakastaja skandaalin puhkeamisen aikaan, ja teki itsemurhan ennen tuomiotaan. Dion Kassioksen mukaan Iulluksen suunnitelmana oli perustaa monarkia[5], mikä viittaisi salaliittoon Augustusta vastaan. Kuitenkin salaliitto olisi vaarantanut Julian pojat, mitä Julian ei olisi uskottu tehneen. Tunnetuimpia karkotetuista rakastajista oli Sempronius Gracchus, joka oli Tacituksen mukaan laatinut kirjeen, jonka Julia kirjoitti isälleen moittien Tiberiusta.[6]

Augustus harkitsi Julian surmaamista, mutta lopulta karkotti tyttärensä pienelle ja karulle Pandaterian saarelle. Julian äiti Scribonia seurasi tytärtään vapaaehtoisesti maanpakoon. Augustus kielsi Julialta kaiken ylellisyyden eikä sallinut yhdenkään miehen lähestyä Juliaa ilman lupaa ja vasta sitten kun hänelle oli toimitettu kattavat tiedot miehestä.[1] Viisi vuotta karkotuksesta, Augustus siirsi Julian mantereelle Rhegiumin kaupunkiin ja kohteli Juliaa hieman paremmin. Julia sai muun muassa oleskella kaupungilla ja tavata ihmisiä. Kun Augustus kuoli vuonna 14 jaa., päätti hänen seuraajansa keisari Tiberius hankkiutua eroon entisestä vaimostaan Juliasta. Tiberius kielsi Juliaa poistumasta kodistaan, riisti Augustuksen myöntämät varat ja lopulta näännytti Julian nälkään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suetonius s.108-109
  2. Cassius Dio, 54.18
  3. Tacitus 1:53, Suetonius s.150
  4. Naturalis Historia 7.46, "the adultery of his daughter, and the discovery of her parricidal designs"
  5. a b Cassius Dio 55.10
  6. Tacitus 1:53