Juhani Aataminpoika
Juhani Aataminpoika eli Kerpeikkari (31. heinäkuuta 1826, Vesivehmaa – syyskuussa 1854, Viaporin linnoitus) oli mahdollisesti Suomen historian pahin murhamies. Hän surmasi vuonna 1849 loka- ja marraskuun aikana 12 ihmistä Etelä-Suomessa. Juhani Aataminpoikaa on joskus luonnehdittu ensimmäiseksi Suomen historian tuntemaksi sarjamurhaajaksi.
Elämänvaiheet
Juhani Aataminpoika lähti kotoaan 15-vuotiaana, kierteli renkinä ja teki samalla erilaisia pikkurikoksia. Lokakuussa 1849 häntä oltiin viemässä Hämeenlinnan vankilasta Hauhon syyskäräjille hevosvarkaudesta syytettynä, kun hän karkasi Hauholla saattajiltaan ja aloitti henkirikostensa sarjan. Lammilla hän surmasi Helisevän torpan isännän ja emännän yhdessä Kustaa Kratula -nimisen miehen kanssa. Täältä hän jatkoi matkaansa kotiinsa Heinolan pitäjän Joenniemelle, jossa hän riitautui isäpuolensa Alexander Bohmin kanssa ja surmasi hänet, oman äitinsä ja pariskunnan metsään paenneet lapset.
Joenniemeltä Juhani Aataminpoika lähti kohti Saimaan kanavatyömaata ja surmasi matkan varrella lisää tapaamiaan ihmisiä. Erään miehen hän tappoi saadakseen tältä papintodistuksen työnhakua varten.
Marraskuun alussa Juhani Aataminpoika oli palannut Lammille, josta käsin hän lähti ystävänsä Antti Suikon kanssa ryöstöretkelle kohteenaan Hattelmalan kylässä sijaitseva Tyryn torppa. Miehet pahoinpitelivät talonväen ja ryöstivät heidän rahansa. Torpan vanha emäntä kuoli vammoihinsa, mutta muu perhe säilyi hengissä.
Pian tämän jälkeen, 20. marraskuuta, Juhani Aataminpoika otettiin kiinni Palsan myllyllä lähellä Lammin ja Padasjoen rajaa. Kiinniottoa seuranneen oikeudenkäynnin päätteeksi Viipurin hovioikeus langetti hänelle kuolemanrangaistuksen. Tuomio pysyi senaatin oikeusosastossa, mutta keisari lievensi sitä niin, että Juhani Aataminpoika sai 40 paria raippoja sekä elinkautisen vankeusrangaistuksen. Hänet passitettiin tammikuussa 1853 Viaporin linnoitukseen ja pidettiin siellä seinään kahlittuna vankina kuolemaansa saakka 1854.
Juhani Aataminpojan kansanomainen lisänimi Kerpeikkari tulee ruotsin kielen teloittajaa tarkoittavasta sanasta skarprättare. Hän oli omana aikanaan kuuluisa, mutta hänen tekonsa unohtuivat pitkäksi ajaksi, eikä hän saavuttanut samanlaista kuuluisuutta kuin esimerkiksi Matti Haapoja. 2000-luvulla hän on kuitenkin noussut tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi.
Elokuva
Juhani Aataminpojan tarinasta on suunnitteilla elokuva. Käsikirjoituksen on tehnyt Kari Hietalahti, ja elokuvan ohjaa Peter Franzén. Jos elokuvan rahoitus järjestyy, sitä aletaan kuvata syksyllä 2017.[1]
Lähteet
- Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten artikkeli vuodelta 2003 (Archive.org)
- Kaijus Ervasti: Murhamiehen muotokuva : Matti Haapoja 1845-1895. Helsinki: VAPK-kustannus, 1992. ISBN 951-37-0976-0.
- Teemu Keskisarja: Suomalainen sarjamurhaaja oli eri maata. Tiede, 2008, nro 5. Artikkelin verkkoversio.
Viitteet
- ↑ Veli-Pekka Lehtonen: Elokuva vireillä Suomen ainoasta sarjamurhaajasta. Helsingin Sanomat, 1.11.2016, s. B 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.11.2016.
Kirjallisuutta
- Jarmo Haapalainen: Kaksitoista murhaa viidessä viikossa, Heinolan "pedolla" Suomen ennätys. Heinola: Verbi, 2007. ISBN 978-952-99946-0-1.
- Teemu Keskisarja: Suomen ainoa sarjamurhaaja. Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus. Jyväskylä: Atena, 2008. ISBN 978-951-796-538-5.
Aiheesta muualla
- Kaijus Ervasti: Juhani Aataminpoika Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Balladi Juhani Aataminpojasta
- Täällä kitui suomalainen sarjamurhaaja (Suomenlinna), Hs.fi