Juhana Morits Nassaulainen
| Juhana Morits Nassaulainen | |
|---|---|
,_Count_of_Nassau-Siegen.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. kesäkuuta 1604 Dillenburg, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta |
| Kuollut | 20. joulukuuta 1679 (75 vuotta) Kleve, Brandenburg-Preussi |
Juhana Morits Nassaulainen (holl. Johan Maurits van Nassau-Siegen, lempinimeltään Brasilialainen; 17. kesäkuuta 1604 Dillenburg, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 20. joulukuuta 1679 Kleve, Brandenburg-Preussi) oli alankomaalainen siirtomaaherra ja sotilaskomentaja, joka lujitti hallintoa Alankomaiden Brasiliassa vuosina 1636–1644.[1][2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhana Morits oli Nassau-Siegen-Dillenburgin kreivin Juhanan poika ja Vilhelm Vaiteliaan vanhemman veljen Juhanan pojanpoika. Hän kunnostautui serkkunsa, käskynhaltija Fredrik Henrik Oranialaisen sotaretkillä Espanjaa vastaan. Tämä suositteli vuonna 1636 Alankomaiden Länsi-Intian kauppakompanian johtajille Juhana Moritsia yhtiön hiljattain valloittaman Brasilian kenraalikuvernööriksi. Juhana Morits rantautui Recifeen, hollantilaisten tärkeimpään linnakkeeseen, tammikuussa 1637. Hän laajensi menestyksekkäiden sotaretkien avulla vähitellen hollantilaisten hallussa olevia alueita etelässä sijaitsevasta Sergipestä pohjoisessa sijaitsevaan São Luísiin. Hän valloitti myös portugalilaisten hallussa olevat Castelo de São Jorge da Minan ja São Tomén alueet Afrikan länsirannikolla varmistaakseen kaupankäynnin ja toimittaakseen afrikkalaisia orjia Brasilian plantaaseille. Arkkitehti Pieter Postin avustuksella hän rakennutti Recifeen uusia rakennuksia ja nimesi kaupungin Mauritstadiksi. Taitavalla politiikallaan hän sai siirtokunnan kukoistavaksi ja onnistui suostuttelemaan portugalilaiset uudisasukkaat alistumaan rauhallisesti Alankomaiden hallintoon. Suvaitsemattomat kalvinistiset saarnaajat ja Portugalin kansallismielisten tunteiden herääminen Portugalin vapauduttua Espanjasta vuonna 1640 kuitenkin vaikeuttivat hänen pyrkimyksiään. Hänen suuret suunnitelmansa ja tuhlailevat menonsa huolestuttivat Länsi-Intian kauppakomppanian säästäväisiä johtajia, mutta Juhana Morits kieltäytyi hoitamaan virkaansa, ellei hänelle annettaisi täydellistä päätösvaltaa. Hän palasi Eurooppaan heinäkuussa 1644. Seuraavana vuonna Brasiliassa puhkesi kapina Alankomaiden hallintoa vastaan.[1][2]
Fredrik Henrik nimitti hänet ratsuväen komentajaksi, ja hän osallistui vuosien 1645 ja 1646 sotaretkiin. Vuonna 1647 Juhana Morits otti vastaan Klevesin, Markuksen ja Mindenin käskynhaltijan (kuvernöörin) viran Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik Vilhelmiltä. Hänen menestyksensä Reininmaalla oli yhtä suuri kuin Brasiliassa, ja hän osoittautui erittäin kyvykkääksi ja viisaaksi hallitsijaksi. Vuoden 1652 lopussa hänet nimitettiin johanniittain ritarikunnan suurmestariksi. Hän johti hollantilaista armeijaa vuonna 1665 toisessa englantilais-hollantilaisessa sodassa Englannin liittolaista, Münsterin piispaa Christoph Bernhard von Galenia vastaan. Vilhelm III Oranialainen nimitti hänet sitten Frieslandin ja Groningenin joukkojen komentajaksi puolustamaan maakuntien itäistä rajaa Ranskan–Hollannin sodassa. Hän kunnostautui Seneffen taistelussa vuonna 1674 ja jäi eläkkeelle seuraavana vuonna. Hänen Haagissa sijaitsevassa Mauritshuis-talossaan, jonka Pieter Post suunnitteli hänelle, on nykyään tunnettu taidemuseo.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c John Maurice Of Nassau Encyclopedia Britannica. 2023. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c John Maurice of Nassau Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana Morits Nassaulainen Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
