Fredrik Henrik Oranialainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fredrik Henrik Oranialainen
Frederik Hendrik by Michiel Jansz van Mierevelt.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt29. tammikuuta 1584
Delft, Yhdistyneet provinssit
Kuollut14. maaliskuuta 1647 (63 vuotta)
Haag, Yhdistyneet provinssit

Fredrik Henrik Oranialainen (holl. Frederik Hendrik van Oranje; 29. tammikuuta 158414. maaliskuuta 1647) oli Orania-Nassau-sukuun kuulunut Alankomaiden kolmas käskynhaltija vuosina 1625–1647. Hän taisteli menestyksekkäästi Alankomaiden itsenäisyyden puolesta kahdeksankymmenvuotisessa sodassa espanjalaisia vastaan.[1][2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fredrik Henrik oli Vilhelm Vaiteliaan nuorin lapsi, ja syntyi noin kuusi kuukautta ennen isänsä murhaa. Hänen äitinsä Louise de Coligny oli kuuluisan hugenottijohtajan, amiraali Gaspard de Colignyn tytär ja Vilhelmin neljäs vaimo. Fredrik Henrik sai sotilaallisen koulutuksen vanhemmalta veljeltään Moritsilta, joka oli yksi aikansa merkittävimpiä sotapäälliköitä. Moritsin kuoltua vuonna 1625 Fredrik Henrik peri häneltä isänsä aseman ja maaomaisuuden sekä Hollandin, Zeelandin, Utrechtin, Overijsselin ja Gelderlandin viiden provinssin käskynhaltijan ja valtakunnan kenraalikapteenin ja kenraaliamiraalin virat. Fredrik Henrik avioitui vuonna 1625 Amalia von Solmsin kanssa. Heidän poikansa oli Vilhelm II Oranialainen.[1][2]

Fredrik Henrik osoittautui sotapäällikkönä veljensä tasoiseksi ja valtiomiehenä ja poliitikkona paljon kyvykkäämmäksi. Hän oli 22 vuoden ajan Yhdistyneiden provinssien johdossa, ja hänen aikanaan käskynhaltijan valta saavutti huippunsa. Valtiaana hän harjoitti maltillista sisäpolitiikkaa ja pyrki erityisesti ratkaisemaan vallitsevia uskonnollisia riitoja. Fredrik Henrikin aikaa pidetään yleisesti Alankomaiden tasavallan kultakautena. Sitä leimasivat suuret maa- ja merivoitot, maailmanlaajuinen merenkulun ja kaupan laajeneminen sekä taiteen ja kirjallisuuden alojen voimakas kehitys. Fredrik Henrik tunnettiin erityisesti piiritystekniikan mestarina, ja muun muassa Ruotsin Kaarle X Kustaa haki hänen päämajassaan sotilasoppia. Fredrik Henrikin tärkeimmät sotilaalliset saavutukset olivat ’s-Hertogenboschin piiritys ja valloitus vuonna 1629, Maastrichtin piiritys vuonna 1632, Bredan piiritys vuonna 1637, Sas van Gentin piiritys vuonna 1644 ja Hulstin piiritys vuonna 1645.[1][2]

Liitto Ranskan kanssa Espanjaa vastaan oli ollut Fredrik Henrikin ulkopolitiikan keskipisteenä suurimman osan hänen hallintokaudestaan, mutta viimeisinä vuosinaan hän uhrasi liiton Ranskan kanssa tehdäkseen Espanjan kanssa erillisrauhan. Fredrik Henrik kuoli 14. maaliskuuta 1647, ja hänet haudattiin isänsä ja veljensä viereen Delftissä. Alankomaiden itsenäisyyden varmistanut Münsterin sopimus, joka päätti hollantilaisten ja espanjalaisten välisen pitkän sodan, allekirjoitettiin vasta 30. tammikuuta 1648, koska Fredrik Henrikin sairaus ja kuolema viivästyttivät neuvotteluja. Se oli osa Westfalenin rauhaa, joka päätti kolmikymmenvuotisen sodan.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Frederick Henry Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 18.02.2023.
  2. a b c d Fredrik Henrik Nordisk familjebok. 1908. Viitattu 18.02.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]