Juhana (Saksi)
| Juhana | |
|---|---|
,_Follower_of_Ferdinand_von_Rayski.jpg) Saksin kuningas Juhana, Ferdinand von Rayskin tuntemattoman oppilaan maalaus. | |
| Saksin kuningas | |
| Valtakausi | 9. elokuuta 1854 – 29. lokakuuta 1873 |
| Edeltäjä | Fredrik August II |
| Seuraaja | Albert |
| Syntynyt |
12. joulukuuta 1801 Dresden, Saksin vaaliruhtinaskunta, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta |
| Kuollut |
29. lokakuuta 1873 (71 vuotta) Pillnitz, Dresden, Saksin kuningaskunta, Saksan keisarikunta |
| Puoliso | Baijerin Amalie Auguste |
| Lapset |
Marie Auguste Albert Elisabet Ernst Yrjö Sidonie Anna Margareeta Sofia |
| Koko nimi | Johann Nepomuk Maria Joseph Anton Xaver Vincenz Aloys Franz de Paula Stanislaus Bernhard Paul Felix Damasus |
| Suku | Wettin |
| Isä | Maksimilian |
| Äiti | Karoliina |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
Juhana (saks. Johann Nepomuk Maria Josef; 12. joulukuuta 1801 Dresden – 29. lokakuuta 1873 Pillnitz, lähellä Dresdeniä)[1][2] oli Saksin kuningaskunnan kuningas vuosina 1854–1873.
Juhanan vanhemmat olivat prinssi Maksimilian ja Parman prinsessa Karoliina. Hän oli vuodesta 1821 Saksin finanssikollegion jäsen ja vuosina 1830–1831 sen puheenjohtaja sekä sen jälkeen valtioneuvoston puheenjohtaja.[1] Hän toimi keskeisenä henkilönä komiteassa, joka laati Saksin vuoden 1831 perustuslain.[1][2] Perustuslain säätämisen jälkeen Juhana osallistui Saksin maapäivien ylähuoneessa aktiivisesti lainsäädäntötyöhön. Vuoden 1848 vallankumousliikehdintä pakotti hänet muutamaksi vuodeksi syrjään politiikasta.[1]
Juhanasta tuli kuningas veljensä Fredrik August II:n kuoltua lapsettomana 9. elokuuta 1854. Hallitsijana Juhana pyrki kehittämään lakeja, oikeuslaitosta, rautateitä ja elinkeinoelämää sekä suosimaan tieteitä.[1] Johtavan ministerinsä Friedrich Ferdinand von Beustin suosituksesta Juhana pyrki ulkopolitiikassaan vastustamaan Preussin vahvistumista ja vuoden 1866 sodassa hän liittyi Itävallan puolelle Preussia vastaan. Itävallan kärsittyä kuitenkin tappion Juhana erotti Beustin ja siirtyi tukemaan Preussin kansleri Otto von Bismarckin johdolla perustettua Pohjois-Saksan liittoa.[2][1] Vuosien 1870–1871 sodassa Saksi tuki Preussia Ranskaa vastaan.[2] Tämän sodan jälkeen Saksista tuli osa Saksan keisarikuntaa.
Juhana oli kiinnostunut taiteista ja klassisilla kielillä julkaistusta kirjallisuudesta. Hän osasi myös italiaa ja julkaisi vuosina 1839–1849 kommentoidun saksannoksen Danten Jumalaisesta näytelmästä nimimerkillä Philalethes.[1][2]
Juhanan puoliso oli Baijerin prinsessa Amalia Augusta, kuningas Maksimilian I Joosefin tytär. Heillä yhdeksän lasta, joista pojat Albert ja Yrjö kohosivat molemmat Saksin kuninkaiksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana (Saksi) Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
