Josef F. Blumrich

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Josef F. Blumrich (15. maaliskuuta 1913 Tiroli, Itävalta10. helmikuuta 2002 Colorado, Yhdysvallat) oli insinööri. Hän tuli tunnetuksi julkaistuaan vuonna 1973 kirjan Da tat sich der Himmel auf, suomeksi nimellä "Kun Taivaat aukenivat", jossa hän esitti profeetta Hesekielin näyn kuvanneen avaruusalusta.

Blumrichin elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blumrich työskenteli vuodet 1934–1944 Gothaer Waggonfabrik -yhtiössä Saksassa lentokoneiden rakentamisen parissa ja osallistui muun muassa Messerschmitt 110 -koneen suunnitteluun. Seuraavan vuoden hän palveli Saksan armeijassa ja jäi huhtikuussa 1945 amerikkalaisten sotavangiksi. Vuosina 1946–1951 Blumrich työskenteli tulkkina ja siitä eteenpäin johtotehtävissä itävaltalaisessa rauta- ja teräsyhtiössä Voestalpine AG:ssä. Vuonna 1959 Blumrich muutti Yhdysvaltoihin ja oli uransa viimeiset 15 vuotta avaruusohjelman palveluksessa Marshall Space Flight Centerissä. Hän jäi eläkkeelle 1974.[1]

Blumrich tuli laajasti tunnetuksi julkaistuaan 1973 kirjan Da tat sich der Himmel auf. Siinä hän selitti Vanhan testamentin profeetan Hesekielin kohdanneen vieraan avaruusaluksen ja sen miehistön jäseniä, eikä esimerkiksi Jumalaa. Blumrich kuvasi teknisesti ja yksityiskohtaisesti, millaisen avaruusaluksen oli täytynyt olla.

Blumrich julkaisi vielä toisen teoksen, mutta tarina hopi-intiaanien alkuperästä kadonneelta mantereelta ja kertomus heidän magneettikenttien käyttöön perustuvista aluksistaan julkaistiin vain saksaksi.

Kun taivaat aukenivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blumrich innostui aiheesta kuultuaan Erich von Dänikenin kirjasta Vieraita avaruudesta.[2] Hän väitti myöhemmin, että ensi alkuun hän ei uskonut Dänikenin voivan olla oikeassa, mikä sai hänet lukemaan kyseisen katkelman Raamatusta. Blumrich tuo kirjassa esille pohdintoja teknisistä mahdollisuuksista toteuttaa avaruusalus ja varsinkin sen laskeutumisosa, joka voisi vastata Hesekielin kuvausta siitä, mitä hän näki ja koki. Kirjassa on sitaatti niistä Raamatun kohdista, joita hän käyttää lähtökohtana.[2] Blumrich haki myös patentin hahmottelemalleen pyöräratkaisulle.[3]

Blumrichin laatima tekninen hahmotelma

Blumrichin mukaan avaruusalus olisi ollut ydinkäyttöinen ja reaktori kuumentanut varsinaisen ajoaineen. Ilmakehässä alus lentäisi helikopteriroottorien avulla, joiden sähkömoottorit saisivat energiansa ydinreaktorin ja ajoaineen käyttämästä generaattorista. Alus muistuttaa jonkin verran lasten hyrrää. Muoto mahdollistaisi aerodynaamisen jarrutuksen avaruuskapseleiden tapaan laskeutumisjalasten ollessa käännettynä aluksen yläpuolelle ja roottoreiden laskostettuina. Siinä on rengassuutin ja uudenlaiset pyörät, joiden kehä on rakennettu siten, että sen osista kulloinkin maata vasten oleva voi toimia poikittaisuunnassa pyöränä tai rullana,"sisäkkäin pyörä pyörässä". Laskeutumisjalasten sivuissa olisi ohjausraketit.[2]

Blumrich selittää Hesekielin kuvausta ja tunnetilaa siten, että tämä käytti ajankohdan ja hallitsemiaan termejä, esimerkiksi aluksen päällikkö olisi Herra. Toisella kohtaamisellaan Hesekiel oli voimakkaan tunnekuohun ja lopulta šokin vallassa, "Mutta minuun tuli henki".[2]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blumrich perusti tulkintansa käyttämäänsä saksankieliseen Raamattuun, jossa neljän olennon jalkaterien kerrottiin olevan pyöreät. Blumrich mainitsee, että harkitsi myös hepreaa osaavan henkilön konsultoimista mutta oli luopunut ajatuksesta.[4] Yleisesti hepreankielisen alkutekstin kohta on käännetty niin, että olentojen jalkaterien on kuvattu olleen kuin vasikansorkat.[5] Callahanin mukaan Blumrichin näkemys, että Hesekiel olisi nähnyt avaruusaluksen, ei ole uskottava. Pikemminkin Hesekielin kuvaukset vastaavat kerubeja, Ninurta-jumalaa ja tunnettuja vaunutyyppejä koskevia kuvauksia.[6]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Blumrich, Josef F.: Kun taivaat aukenivat: Profeetta Hesekielin avaruusalus ja sen todentaminen uusimman tekniikan avulla. (Da tat sich der Himmel auf: Die Begegnung des Propheten Ezechiel mit außerirdischer Intelligenz, 1973.) Suomentanut Otto Pöyhönen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1974. ISBN 951-26-0868-5.
  • Blumrich, Josef F.: Kásskara und die Sieben Welten. Weisser Bär erzählt den Erdmythos der Hopi-indianer. 1979.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. About Josef F. Blumrich spaceshipsofezekiel.com. Viitattu 11.8.2017. (englanniksi)
  2. a b c d Blumrich s. 8, 19-22,26-29,32-64
  3. Blumrich, Josef F.: Omnidirectional Wheel. U.S. Patent Number 3,789,947 April 17, 1972. (englanniksi)
  4. Blumrich, Josef F: The Spaceships of Ezekiel, s. 52–54. Gorgi Books, 1974.
  5. Hes 1:7 raamattu.fi. Viitattu 20.2.2018.
  6. Callahan, Tim: 05-07-28 The Spaceships of Ezekiel. 28.7.2005. Viitattu 20.2.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.