Josef Breuer

Josef Breuer
Josef Breuer vuonna 1877.
Henkilötiedot
Syntynyt	15. tammikuuta 1842 Wien
Kuollut	20. toukokuuta 1925 (83 vuotta) Wien
Kansalaisuus	Itävalta
Koulutus ja ura
Tutkimusalue	lääketiede, fysiologia ja psykologia
Tunnetut työt	psykoanalyysin kehittäminen
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Josef Breuer (15. tammikuuta 1842 Wien – 20. toukokuuta 1925 Wien) oli itävaltalainen lääkäri ja fysiologi, jonka työ loi perustan psykoanalyysille ja Sigmund Freudin uralle.

Breuer ja psykoanalyysi

Breuer tunnettaneen parhaiten työstään Anna O:n tapauksessa. Peitenimellä Anna O. tunnettu Bertha Pappenheim (1859–1936) kärsi halvauskohtauksista, tunnottomuudesta sekä näköaistin ja puheen häiriöistä. Breuer havaitsi Anna O:n oireiden katoavan tai lieventyvän, kun tämä kuvaili oireitaan hänelle. Tämän psykoterapiatapauksen katsotaan johtaneen psykoanalyysin syntyyn.

Vuonna 1895 Breuer ja Sigmund Freud julkaisivat kirjan Tutkielmia hysteriasta (Studien über Hysterie), jossa he esittelivät Anna O:n ja muita potilastapauksia. O. L. Zangwill arvioi, että Freudin ja Breuerin potilaskertomukset olivat Freudin teorian ja psykoanalyysin käytäntöjen perustana ja Breuerin panos oli erityisen tärkeä juuri katarsis-käsitteen ja katarttisen menetelmän kehityksessä sekä hysterian ja fantasian ymmärtämisessä.

Historioitsija Peter Gay on todennut, että vaikka Breuer loi perustan psykoanalyysille, Freud teki tarvittavat johtopäätökset.

Muu toiminta

Breuer osoitti ensimmäisenä kiertäjähermon vaikutuksen hengityksen toimintaan. Tämä refleksi tunnetaan Hering–Breuer-refleksinä. Toisistaan riippumatta Breuer ja Ernst Mach osoittivat, että sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen toiminta perustuu elimen sisältämän nesteen liikkeisiin. – Breuer nimitettiin Wienin tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1894.

Yksityiselämä

Josef Breuerin isä oli juutalainen uskonnonopettaja Leopold Breuer ja äiti Herta o.s. Semler. Breuer avioitui Mathilde Altmannin kanssa 1868 ja pariskunta sai viisi lasta. Breuer teki yhteistyötä Sigmund Freudin kanssa ja oli tämän ystävä aina Studien über Hysterie -kirjan julkaisemiseen asti 1895, jolloin he alkoivat vieraantua toisistaan.

Teoksia

• Zwei Fälle von Hydrophobie. – Wiener medizinische Wochenschrift 18 (1868), p. 178–, 210–213.
• Das Verhalten der Eigenwärme in Krankheiten. – Wiener medizinische Wochenschrift 18 (1868), p. 982–985, 998–1002.
• Die Selbststeuerung der Athmung durch den Nervus vagus. – Sitzungsberichte der Akademie der Wissenschaften Wien, math.-naturw. Kl. 58/2 (1868), s. 909–937.
• Bemerkungen zu Senator's „Beiträge zur Lehre von der Eigenwärme und dem Fieber“. – Arch. path. Anat., Berlin 46 (1969), s. 391–.
• Über Bogengänge des Labyrinths. – Allg. Wien. med. Ztg. 18 (1873), s. 598, 606.
• Über die Function der Bogengänge des Ohrlabyrinthes. – Med. Jb., Wien 1874. s. 72–124.
• Zur Lehre vom statischen Sinne (Gleichgewichtsorgan). Vorläufige Mittheilung. – Anz. Ges. Ärzte, Wien 1873, nro 9 (17. Dezember 1873), s. 31–33.
• Beiträge zur Lehre vom statischen Sinne (Gleichgewichtsorgan, Vestibularapparat des Ohrlabyrinths). Zweite Mittheilung. – Med. Jb., Wien 1875, s. 87–156.
• Neue Versuche an den Ohrbogengängen. – Arch. Physiol. 44 (1889), s. 135–152.
• Über die Funktion der Otolithen-Apparate. – Arch. Physiol. 48 (1891), s. 195–306.
• Über Brommastitis. – Wien. med. Presse 35 (1894), p. 1028.
• Über Bogengänge und Raumsinn. – Arch. Physiol. 68 (1897), s. 596–648.
• Die Krisis des Darwinismus und die Teleologie. Vortrag, gehalten am 2. Mai 1902. – Vorträge und Besprechungen. (1902), s. 43–64. (Nachdruck der Ausgabe 1902: Edition diskord, Tübingen 1986.)
• Über Galvanotropismus bei Fischen. – Zbl. Physiol., Wien 16 (1902), s. 481–483.
• Studien über den Vestibularapparat. – Sitzungsberichte der Akademie der Wissenschaften Wien, math.-naturw. Kl. 112/3 (1903), s. 315–394.
• Über den Galvanotropismus (Galvanotaxis) bei Fischen. – Sitzungsberichte der Akademie der Wissenschaften Wien, math.-naturw. Kl. 114/3 (1905), s. 27–56.
• Über das Gehörorgan der Vögel. – Sitzungsberichte der Akademie der Wissenschaften Wien, math.-naturw. Kl. 116/3 (1907), s. 249–292.
• Bemerkungen zu Dr. H. Abels Abhandlung „Über Nachempfindungen im Gebiete des kinästhetischen und statischen Sinnes“. – Zschr. Psychol. Physiol. Sinnesorg. 45 (1907), 1. Abt., s. 78–84.
• Über Ewald's Versuch mit dem pneumatischen Hammer (Bogengangsapparat). – Zschr. Sinnesphysiol. 42 (1908), s. 373–378.
• Curriculum vitae [1923]. – Dr. Josef Breuer 1842–1925. Wien sine anno [1927]. s. 9–24.
• Ein telepathisches Dokument. – Umschau 28 (1924), s. 215–.
• Josef Breuer – Rudolf Chrobak: Zur Lehre vom Wundfieber. Experimentelle Studie. – Med. Jb., Wien 22/4 (1867), s. 3–12.
• Josef Breuer – Sigmund Freud: Über den psychischen Mechanismus hysterischer Phänomene. Vorläufige Mittheilung. – Neurologisches Centralblatt 1–2 (1893), s. 4–10, 43–47; myös Wien. med. Blätter 16 (1893), s. 33–35, 49–51.
• Sigmund Freud – Josef Breuer: Studien über Hysterie. Franz Deuticke, Leipzig–Wien 1895. Uusintapainos: 6. Auflage. Fischer, Frankfurt a. M. 1991. ISBN 3-596-10446-7
• Josef Breuer – Alois Kreidl: Über die scheinbare Drehung des Gesichtsfeldes während der Einwirkung einer Centrifugalkraft. – Arch. Physiol. 70 (1898), s. 494–510.
• Marie von Ebner-Eschenbach – Josef Breuer: Ein Briefwechsel. 1889–1916. Bergland-Verlag, Wien 1969.
• Breuer, Josef – Freud, Sigmund: Tutkielmia hysteriasta. (Studien über Hysterie, 1895. Suomennettu vuoden 1925 laitoksesta.) Suomentanut Markus Lång. Helsinki: Books on Demand, 2012. ISBN 978-952-93-1322-8.

Lähteet

• Cranefield, Paul F.: "Breuer, Josef." – Dictionary of Scientific Biography, edited by Charles Coulston Gillispie, vol. 2. New York: Charles Scribner's Sons, 1981. ISBN 0-684-80588-X
• Hirschmüller, Albrecht: The Life and Work of Josef Breuer: Physiology and Psychoanalysis. New York: New York University Press, 1990. ISBN 0-8147-3427-8
• Zangwill, O. L.: "Breuer, Joseph." – The Oxford Companion to the Mind. New York: Oxford University Press, 1998. ISBN 0-19-860224-3

Aiheesta muualla

• Breuer, Josef (1842-1925), Internist und Psychoanalytiker Österreichisches Biographisches Lexikon. Austrian Centre for Digital Humanities and Cultural Heritage. Viitattu 22.10.2020. (saksaksi) doi:10.1553/0x0028110f