John Gielgud

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
John Gielgud
John Gielgud vuonna 1973.
John Gielgud vuonna 1973.
Syntymäaika 14. huhtikuuta 1904
Syntymäpaikka Kensington, Lontoo, Englanti
Kuolinaika 21. toukokuuta 2000 (96 vuotta)
Kuolinpaikka Wotton Underwood, Englanti
Ammatti näyttelijä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
John Gielgud vuonna 1936 Carl Van Vechtenin kuvaamana.

Sir Arthur John Gielgud (14. huhtikuuta 1904 Kensington, Lontoo, Englanti21. toukokuuta 2000 Wotton Underwood, Englanti) oli arvostettu brittiläinen teatteri- ja elokuvanäyttelijä.

Gielgud saavutti ensimmäisen kerran menestystä klassisissa rooleissa teatterissa. Hän näytteli ja ohjasi useita näytelmiä Royal Shakespeare Companyssa Stratford-upon-Avonissa. Gielgudin Hamlet-rooli vuonna 1936 sai etenkin laajaa tunnustusta.

Ensimmäiset isot elokuvaroolinsa Gielgud teki jo 1930-luvulla brittiläisissä elokuvissa, mutta hän teki vasta viimeisinä vuosikymmeninä vaikutuksen suureen yleisöön. Hänen varhaisiin rooleisihinsa lukeutuvat brittiläinen valtiomies Benjamin Disraeli elokuvassa The Prime Minister (1940), roomalainen senaattori Gaius Cassius Longinus elokuvassa Julius Caesar (1953) ja George Plantagenet elokuvassa Rikhard III.

Vanhemmiten Gielgud alkoi näytellä myös moderneissa näytelmissä. Hän esiintyi muun muassa Alan Bennettin (Forty Years On), David Storeyn (Home), Charles Woodin (Veterans), Edward Bond (Bingo) ja Harold Pinterin (No Man’s Land) näytelmissä. Elokuvarooleista merkittävimmät lienevät suoritukset elokuvissa Arthur, josta hän sai parhaan miessivuosan Oscarin, Peter Greenawayn Prosperon kirjat, jossa Gielgud esittää Milanon herttua Prosperoa lausuen myös suuren osan muiden henkilöhahmojen repliikeistä, sekä Loisto, jossa Gielgud esittää David Helfgottin opettajaa Cecil Parkesia.

Gielgudin viimeiseksi suureksi elokuvarooliksi jäi vuoden 1998 Elisabet, jossa hän esitti paavia. Viimeinen roolityö oli Samuel Beckettin näytelmään perustunut lyhytelokuva Katastofi. Gielgud kuoli muutamia viikkoja tuotannon jälkeen 96-vuotiaana.

Gielgud on yksi harvoista ihmisistä, jotka ovat voittaneet sekä Emmyn, Oscarin, Grammyn että Tonyn. Lisäksi hänet palkittiin kaksi kertaa Bafta-palkinnolla ja Golden Globella[1]. Gielgud sai myös muita huomionosoituksia. Vuonna 1953 hänet lyötiin ritariksi, ja vuonna 1996 hänet otettiin jäseneksi Ansioritarikuntaan, johon kuuluu kulloinkin vain 24 elossa olevaa henkilöä[2].

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaana:

  • 1965 Paras miessivuosa: Becket

Baftat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaana:

  • 1997 Paras miessivuosa: Loisto
  • 1990 Paras televisionäyttelijä: Summer's Lease (minisarja)
  • 1986 Paras miessivuosa: Rakkauteni, kohtaloni
  • 1982 Paras miessivuosa: Arthur

Emmyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1991 Paras miespääosa minisarjassa tai erikoisjaksossa: Summer's Lease (minisarja)

Ehdokkaana:

  • 1989 Paras miespääosa minisarjassa tai erikoisjaksossa: Sodan muisto
  • 1985 Paras miessivuosa minisarjassa tai erikoisjaksossa: Romance on the Orient Express
  • 1984 Paras miessivuosa minisarjassa tai erikoisjaksossa: Merten veijarit
  • 1982 Paras miessivuosa minisarjassa tai erikoisjaksossa: Mennyt maailma

Golden Globet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1989 Paras miessivuosa sarjassa, minisarjassa tai televisioelokuvassa: Sodan muisto
  • 1982 Paras miessivuosa elokuvassa: Arthur

Ehdokkaana:

  • 1990 Paras miespääosa minisarjassa tai televisioelokuvassa: Sodan muisto [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]