Johan Fredrik Lundenius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Fredrik Lundenius (26. helmikuuta 1849 Uusikaupunki1. heinäkuuta 1911 Kakskerta)[1] oli suomalainen hovioikeuden asessori, valtiopäivämies ja senaattori.

Lundeniuksen vanhemmat olivat piirilääkäri Anders Karl Gustaf Lundenius (1810–1883) ja Maria Elisabet Blom. Lundenius oli naimisissa vuodesta 1886 Signe Maria Gyllingin kanssa. Hän pääsi ylioppilaaksi 1867 Helsingin yksityislyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1870 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1874, molempien oikeuksien kandidaatiksi 1876 ja filosofian maisteriksi 1877. Lundenius sai varatuomarin arvon 1877. Hän oli Turun hovioikeuden kanslistina 1882–1884, ylimääräisenä viskaalina 1884–1885, notaarina 1885–1889, varakanneviskaalina 1890, sihteerinä 1890–1892, kanneviskaalina 1892–1893 ja asessorina 1893–1903, jolloin hänet erotettiin virasta ja karkotettiin samassa yhteydessä maasta. Hän oleskeli Ruotsissa 1903–1904 ja oli Suomeen paluun jälkeen Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1905–1909. Hän oli Turun kaupunginvaltuuston jäsen 1890–1905 ja valtuuston varapuheenjohtaja 1894-1905, samoin kuin Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1910–1911.[1][2][3]

Lundenius oli porvarissäädyssä valtiopäivillä Turun edustaja 1900 ja Loviisan edustaja 1904–1905.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b LUNDENIUS Johan Fredrik. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
  3. Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 205. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
  4. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 212–213. Helsinki: Otava, 1921.