Jim & The Beatmakers

Jim & The Beatmakers oli loppukesästä 1964 kevääseen 1965 toiminut suomalainen pop-yhtye. Helsinkiläisessä yhtyeessä olivat mukana Raul "Jim" Wikström (laulu), veljekset Seppo (soolokitara) ja Kari Keurulainen (komppikitara), Hannu Luomanen (basso) ja Ronnie Österberg (rummut).

Yhtye muotoutui kahdesta eri kokoonpanosta: The Beaversissa soittivat Keurulaiset ja Luomanen, The Fightersissa Wikström ja Österberg. Bändin pääpaikaksi sovittiin Helsingin Hakaniemessä toiminut Haka-kerho, jossa harjoiteltiin ja välillä myös esiinnyttiin. Yhtyeen managerina toimi Claes Olsson.^[1]

Yhtye hioi lainakappaleiden seassa kahta omaa kappaletta, "The Truthia" ja "My Only Onea". Lokakuussa 1964 yhtyettä kävivät Haka-kerhossa kuuntelemassa levy-yhtiö Westerlundin edustajat, ja viisikolle tarjottiin saman tien levytysmahdollisuutta HMV-merkillä.

Ensi single, jonka A-puolella oli alkujaan "The Truth", ilmestyi marraskuussa 1964.^[2] Hitiksi singleltä päätyi kuitenkin Wikströmin säveltämä "My Only One". Jim & The Beatmakers vieraili esittämässä kappaleen 17. marraskuuta 1964 television Nuorten tanssihetkessä ja 16. joulukuuta 1964 Poppis-ohjelmassa.

Debyyttisingleä seurasi helmikuussa 1965 levytetty "You Can’t Go Away" / "She Makes Me Good" -julkaisu, joka ei kuitenkaan yltänyt samanlaiseen suosioon. Muutenkin yhtyeessä alkoi ilmetä rakoilua ja se hajosi maaliskuussa 1965. Wikström ja Seppo Keurulainen liittyivät samalla Finnish Beatmakers -yhtyeeseen, josta muotoutui Jormas.

"My Only One" muistetaan myös Hurriganes -yhtyeen versiona Crazy Days -albumilla.