Jerry Adler (huuliharpisti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hilliard Gerald ”Jerry” Adler (30. lokakuuta 1918 Baltimore, Maryland, Yhdysvallat13. maaliskuuta 2010 Ellenton, Florida) oli yhdysvaltalainen huuliharpisti, jonka musiikki on tullut tunnetuksi useiden elokuvien ääniraidoilta. Hänen isoveljensä Larry Adler oli myös tunnettu huuliharpisti.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hilliard Gerald Adler syntyi Baltimoressa. Hän voitti paikallisen teatterin kykykilpailun 13-vuotiaana. Hänen Larry-veljensä oli voittanut saman kilpailun viisi vuotta aiemmin samalla kappaleella, Beethovenin G-duuri Menuetilla. Palkinnon ansiosta Adler sai esiintyä teatterin vetonaulan, Red Skeltonin kanssa viikon ajan. Joitakin vuosia myöhemmin Manhattanilla Jerry Adler onnistui hankkimaan koe-esiintymisen Paul Whitemanille ja alkoi pian soittaa hänen orkesterinsa mukana Palacessa.[1]

Soolouransa alun jälkeen hän värväytyi armeijaan, jossa hänet sijoitettiin viihdytysjoukkoihin Santa Anaan, Kaliforniaan. Hän esiintyi Moss Hartin Broadway-tuotannossa nimeltä Winged Victory, joka kertoi lentäjien koulutuksesta. Vuonna 1944 hän oli mukana myös näytelmän elokuvaversiossa, jonka ohjasi George Cukor. Innokkaana matkustamaan Adler liittyi vapaaehtoisena pieneen viihdytysryhmään nimeltä Winged Pigeons, joka kiersi viihdyttämässä amerikkalaisjoukkoja useilla Tyynenmeren saarilla sodan loppupuolella.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Larry-veljen omistautuessa klassiselle musiikille Jerry pysyi viihdemusiikin alueella. Hän oli kysytty huuliharpisti elokuvissa 1940-luvulta lähtien ja vielä koko 1960-luvun ajan. Adler esiintyy muun muassa elokuvien Shane, Sheriffi, Alamo, Komedia meistä ihmisistä, Maija Poppanen ja My Fair Lady ääniraidoilla.[1]

Hän koulutti myös elokuvanäyttelijöitä, kuten James Stewartia, Van Johnsonia ja Kirk Douglasia, näyttelemään huuliharpunsoittoa oman soittonsa kuuluessa taustalla.[1]

1950-luvun alusta lähtien Jerry Adler esiintyi vakituisesti risteilyaluksilla kymmenien vuosien ajan. 1980-luvulta lähtien hän esiintyi enimmäkseen Floridassa erilaisissa viihdeorkestereissa, jotka soittivat tavallisesti muun muassa George Gershwinin musiikkia.[1]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adler avioitui vuonna 1947 Sylvia Gandelin kanssa, joka kuoli 1990. Hänen toinen vaimonsa Jean Ruppa kuoli 2009. Ensimmäisestä avioliitostaan hänellä oli poika ja tytär. Larry-veli kuoli vuonna 2001. Loppuelämänsä Adler asui Sarasotassa, Floridassa. Hän kuoli eturauhassyöpään.[1]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adlerin muistelmat nimeltä Living From Hand to Mouth julkaistiin vuonna 2005.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h William Grimes: Jerry Adler, Harmonica Virtuoso, Dies at 91 New York Times. 21.3.2010. Viitattu 2.4.2010. (englanniksi)