Jerisjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jerisjärvi
Jerisjärvi kuvattuna Kutunivasta.
Jerisjärvi kuvattuna Kutunivasta.
Valtiot Suomi
Paikkakunta Muonio, Kittilä
Koordinaatit 67°54′00″N, 24°07′59″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Tornionjoen vesistö
Laskujoki Jerisjoki
Järvinumero 67.473.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 257,6 m
Rantaviiva 74,83 km
Pinta-ala 23,51 km²
Tilavuus 0,0808 km³
Keskisyvyys 3,44 m
Suurin syvyys 11,7 m
Valuma-alue 132 km²
Kartta
Jerisjärvi

Jerisjärvi on Tornionjoen vesistöön kuuluva järvi Keimiötunturin eteläpuolella Muonion ja Kittilän rajalla. Se sivuaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa.[1]

Järven pinta-ala on 23,51 neliökilometriä, ja sen rantaviivan pituus on 74,83 kilometriä. Muonion ja Kittilän raja kulkee järven itäisimmän selän halki siten, että suurin osa järvestä kuuluu Muonioon ja itäisin osa Kittilään. Järven tilavuus on 80,8 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0808 kuutiokilometriä. Keskisyvyys on 3,44 metriä ja suurin syvyys 11,7 metriä.[2] Syvin kohta sijaitsee Keimiöniemen länsipuolella.[3]

Jerisjärvi nähtynä Keimiötunturin huipulta.

Suurin saari on järven keskiosassa sijaitseva Isosaari (400 ha). Muita saaria ovat Mannersaari, Muuraissaari, Rahunsaari ja Tulkinsaari. Järven ympäristössä on runsaasti asutusta. Asutus painottuu järven pohjois- ja itärannoille.[3]

Jerisjärvi sijaitsee Tornionjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 67) Kangosjärven–Muonion alueen (67.4) Jerisjoen valuma-alueella (67.47), jonka Jerisjärven alueeseen (67.473) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 257,6 mpy.[2] Jerisjärvi laskee luoteispäästään Törmäslompoloon, jonka pohjoispäästä alkaa Jerisjoki. Jerisjoki laskee lopulta Muonionjokeen. Jerisjärveen laskevia vesistöjä ovat Keimiöjärvi, Kemiläisenjärvi, Leustojärvi, Matala Koivajärvi, Syvä Koivajärvi, Matinjärvi, Mikkalanjärvi, Munajärvi, Pulkkajärvi ja Pälkekeronjärvi.[3]

Kalaisana tunnetun Jerisjärven rannalla Keimiöniemessä sijaitsee useita kalastajien kalapirttejä, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta[4]. Järvessä on runsaasti muikkua[5].

  1. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b Jerisjärvi (67.473.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2023.
  3. a b c Jerisjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.2.2023.
  4. Jerisjärven kalapirtit, Keimiöniemi, Muonio Retkipaikka. 5.12.2015. Viitattu 7.2.2023.
  5. Korhonen, Jorma: Kalastaja: Vähäinen kalastaminen tukehduttaa Muonion järvet pikkukalaan ja ruokakalaa tuodaan etelästä Yle Uutiset. 2.5.2017. Viitattu 7.2.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]