Jean Renoir

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jean Renoir
Renoir vuonna 1910 isänsä Pierre-Auguste Renoirin kuvaamana
Renoir vuonna 1910 isänsä Pierre-Auguste Renoirin kuvaamana
Syntymäaika 15. syyskuuta 1894
Syntymäpaikka Pariisi, Ranska
Kuolinaika 12. helmikuuta 1979 (84 vuotta)
Kuolinpaikka Beverly Hills, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti elokuvaohjaaja
Tunnetuimmat ohjaukset Suuri illuusio 1937
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Jean Renoirin isän Pierre-Augusten maalaus pojastaan ja lastenhoitaja Gabriel Renardista 1890-luvun keskivaiheilta.

Jean Renoir (15. syyskuuta 1894 Pariisi, Ranska12. helmikuuta 1979 Beverly Hills, Kalifornia, Yhdysvallat) oli ranskalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja kirjailija. Renoirin elokuvatuotanto koostuu yli neljästäkymmenestä elokuvasta mykkäelokuvien ajalta aina 1960-luvun loppuun. Kuuluisimpia Renoirin elokuvia ovat vuonna 1937 valmistunut ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuva pasifistinen Suuri illuusio (ransk. La Grande Illusion) sekä toisen maailmansodan kynnyksellä valmistunut Pelin säännöt.[1]

Renoir lasketaan elokuvan suurimpien humanistien joukkoon.lähde?

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jean Renoir syntyi 15. syyskuuta 1894 Montmartressa Pariisissa. Hänen isänsä oli tunnettu impressionistinen taidemaalari Pierre-Auguste Renoir, ja Jeanin lapsuudenkodissa taide oli aina läsnä.[2]

Renoir valmistui Aix-en-Provencen yliopistosta vuonna 1913 ja liittyi ratsuväkeen. Renoir haavoittui ensimmäisessä maailmansodassa jalkaan. Toivuttuaan hän liittyi sotaan ilmavoimissa.[2]

Toipumisaikanaan Pariisissa Renoir tutustui mykkäelokuviin kuten Chaplinin elokuviin. Hän opiskeli sodan jälkeen keramiikantekoa lähellä Nizzaa, jossa hänen perheensä asui. Vuonna 1920 hän meni naimisiin aiemmin isänsä mallina toimineen Andrée Heuschlingin kanssa ja muutti Marlotteen, kylään Pariisin lähellä.[2]

Renoir kirjoitti elokuvakäsikirjoituksen, josta tehtiin elokuva Catherine (1923). Hänen ensimmäinen ohjaustyönsä oli La Fille de l’eau (1924). 1920-luvun lopulla Renoir sai innoitusta Émile Zolasta ja H. C. Andersenista. Hänen mykkäelokuvansa eivät vielä menestyneet, ja hän ajautui rahoitusvaikeuksiin. Äänielokuvan myötä 1930-luvulla Renoir ohjasi monet merkittävimmistä elokuvistaan, vaikka niidenkin menestys jäi vain keskinkertaiseksi. Renoirin merkittävimpiä elokuvia tuolta ajalta oli Suuri illuusio (1937), joka kertoo ensimmäisen maailmansodan sotavangeista, sekä Pelin säännöt (1939), jota pidetään nykyisin Renoirin mestariteoksena.[2]

Toisen maailmansodan aikana Renoir muutti Hollywoodiin, teki siellä useita elokuvia ja sai Yhdysvaltain kansalaisuuden. Hän erosi ja meni naimisiin Dido Freiren kanssa 1944. Renoirin ensimmäinen värielokuva oli Intiassa kuvattu Joki (1951).[2]

Renoir palasi Eurooppaan 1950-luvun alussa ja jatkoi elokuvien tekemistä siellä. Viimeiset elokuvansa hän ohjasi 1960-luvulla.[2] Hän kuoli 12. helmikuuta 1979 Los Angelesissa.[2]

Renoir kirjoitti myös näytelmän, novellin, elämäkertateoksen isästään (1962) ja omaelämäkerran (1974).[2]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Isäni, Renoir (Ilmestynyt ranskaksi nimellä Pierre-Auguste Renoir, mon père ja englanniksi nimellä Renoir, My Father 1962). Englanninkielisestä laitoksesta suomentanut Heidi Järvenpää. Tammi 1963, 2. painos 1985, uudistettu laitos 2013 ISBN 9789513176099, elämäkerta Renoir'n isästä Pierre-Auguste Renoirista

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.jeanrenoir.com/bio.htm
  2. a b c d e f g h Jean Renoir: French director, Pierre Leprohon, Encyclopædia Britannica
  3. a b c Sea.fi [vanhentunut linkki]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jean Renoir.

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Renoir, Ranska 2012. Ohjaaja Gilles Bourdos. Elokuva kuvaa Jean Renoirin elämänvaihetta ensimmäisen maaimansodan aikana: vuonna 1915 hän toipuu sotavammastaan taiteilija-isänsä luona Rivieralla ja tutustuu isänsä mallina toimivaan Andrée Heuschlingiin. IMDb