Janne Hakulinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Henrik (Janne Heikki) Viljo Hakulinen (26. syyskuuta 1906 Terijoki28. helmikuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen sosialidemokraatteihin kuulunut ammattiyhdistysjohtaja ja liikemies. Hän oli 1950-luvulla uranuurtaja ottaessan käyttöön markkinointi- ja mielipidetutkimukset työväenliikkeen piirissä.

Janne Hakulisen vanhemmat olivat kirvesmies, myöhemmin kauppias Heikki Hakulinen ja ompelija Serafiina Lappalainen. Hakulinen liittyi Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen (SDP) vuonna 1924 ja työskenteli vuodesta 1930 Suomen Liiketyöntekijäin liiton toimitsijana. Hän toimi liiton sihteerinä 1939–1946 ja puheenjohtajana 1946–1950. Hän oli SAK:n valtuuston jäsenenä vuodesta 1937, SAK:n työvaliokunnan jäsenenä 1942–1952 sekä toimi myös SAK:n tilintarkastajana. Hakulinen johti SDP:ssä 1950-luvun puolivälissä toiminutta ns. keskiluokkatoimikuntaa. Hakulisen toimistossa kokoontui 1950-luvulla korkeat toverit -niminen keskusteluryhmä, johon kuului SDP:n silloisen puheenjohtajan Emil Skogin ympärille ryhmittynitä poliitikkoja ja ammattiyhdistysjohtajia. Ryhmä perustettiin vastapainoksi puolueessa Väinö Leskisen johdolla toimieelle ns. Bunkkeri-ryhmälle.

Hakulinen perustamia yrityksiä olivat mainostoimisto Yhteismainos, Liikennemainos, Kansan Elokuva, Allotria-filmi, Psykotyö-nimellä toiminut mielipide- ja markkinatutkimuslaitos, Kansan Pika-arpajaiset, Työväentalojen Keskusliike ja Työväentalojen Keskusliitto sekä Ohjelmapalvelu. Nämä kaikki toimivat Työväen Yhteisöjen Keskus -nimisen yrityksen alla, ja yritysryhmää kutsuttiin epävirallisesti Jannen konserniksi tai Jannen putiikiksi. Yritysten omistajiin kuuluivat SAK, TUL, SDP sekä Kulutusosuuskuntien Keskusliitto. Yritysryhmä joutui kuitenkin SDP:n puolueriidan takia konkurssiin 1962, ja tämän jälkeen Hakulinen perusti Ohjelma-Apu-nimisen yrityksen, joka välitti SEV-maista taiteilijoita esiintymään Suomeen.

Hakulinen oli Helsingissä SDP:n kaupunginvaltuutettuna 1948–1958, SDP:n opposition kaupunginvaltuutettuna 1959 ja TPSL:n kaupunginvaltuutettuna 1959–1968. Syksyllä 1955 Hakulinen oli mukana tekemässä aloitetta metron rakentamisesta Helsinkiin.

Hakulinen kuoli Helsingin lentoasemalla ollessaan palaamassa matkalta.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 10 vuotta yhteistyötä Elannon myymälätyöntekijäin keskuudessa. SLTL:n Ol. Elannon liiketyöntekijäin osasto n:o 2, Tampere 1937
  • Neljäsataa vieraskielistä kauppasanaa selityksineen ; tanskankiel. alkuteoksesta toim. T. E. Kujanen ja J. Hakulinen. Suomen liiketyöntekijäin liitto, Helsinki 1938
  • "Mikä nyt eteen, Pinneberg". Työväen sivistysliiton opintosuunnitelmia. Suomen liiketyöntekijäin liitto, Helsinki 1939
  • Valistustyöohjeet S. L. T. L:n osastoille. Suomen liiketyöntekijäin liitto, Helsinki 1939
  • Onko liiketyöntekijä nykyajan Don Quijote?. Suomen liiketyöntekijäin liitto, Helsinki 1941
  • Ammatillinen järjestäytyminen ja SOK:n liiketyöntekijät. Suomen liiketyöntekijäin liitto, Helsinki 1946
  • Minne ja miten : Suomen liiketyöntekijäin liiton periaateohjelma. Suomen liiketyöntekijäin liitto, Jyväskylä 1946
  • Myymälän hoitajien palkka- ja työehtosopimuskysymyksiä. Yhteismainos, Helsinki 1946
  • Sosialidemokraattisen puolueen suhde ammatilliseen liikkeeseen : alustus Suomen sosialidemokraatisen puolueen ylimääräisessä puoluekokouksessa Helsingissä 15-17.6.1946. Sos.dem. puolueen ammattijaosto, Helsinki 1947
  • Ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyys. Suomen ammattiyhdistysten keskusliitto, Helsinki 1951
  • Propagandan käsikirja. Otava 1951
  • Keskiluokkaan lukeutuvien ryhmien asema ja tehtävät yhteiskunnassa. Sos.-dem. puolueen keskiluokkajaosto, Helsinki 1955
  • Työväentalokysymys. Työväenyhteisöjen keskus, Helsinki 1955
  • Yhteistyö : työväen akatemian toveriliiton 30-vuotisjulkaisu ; toimituskunta Janne Hakulinen ym. Työväen akatemian toveriliitto, Kauniainen 1955
  • Ammattiyhdistysliikkeen asema valtiossa ja työväenliikkeessä. Synteesi ry:n ajankysymyksiä 2. Synteesi, Helsinki 1958
  • Huvi- ja kansanpuisto. Yhteismainos, Helsinki 1960
  • Työmiehen kunnallistietoa. Yhteismainonta, Helsinki 1960
  • Vapaa-aika ja populaarikulttuuri. Otava 1974
  • Huvikäsitteitä ja -sanastoa ; toim. Tarja Janhonen ; kuv. Rolf Christiansson. Ohjelma-Apu, Helsinki 1975
  • Ulkomaalaisen työvoiman asema Pohjoismaissa : muusikot, taiteilijat. Ohjelmatoimistojen työnantajayhdistys, Helsinki 1977

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]