Jan Larri
Jan Leopoldovitš Larri (ven. Ян Леопо́льдович Ла́рри, 15. helmikuuta 1900 Riika – 18. maaliskuuta 1977 Leningrad) oli neuvostoliittolainen lastenkirjailija.
Jan Larri jäi varhain orvoksi. Hän kasvoi opettajaperheessä, suoritti lukion ja vietti kiertelevää elämää. Larri osallistui Venäjän sisällissotaan, suoritti biologian tutkinnon Harkovan yliopistossa ja työskenteli toimittajana Harkovassa ja Leningradissa. 1930-luvulla hän harjoitti jatko-opintoja kalatalouden tutkimuslaitoksessa.[1]
Larri kirjoitti lapsille tarkoitettua tieteisfiktiota 1920-luvun lopulta lähtien. Hänen utopistinen pienoisromaaninsa Strana stšastlivyh (”Onnellisten maa”, 1931) joutui kiellettyjen kirjojen joukkoon. Larrin tunnetuin teos oli Samuil Maršakin tuella julkaistu Helvin ja Heikin ihmeelliset seikkailut (Neobyknovennyje prikljutšenija Karika i Vali, 1937), jossa pienoiskokoiset lapset tekevät jännittävän matkan kasvien ja hyönteisten maailmaan.[1]
Joulukuussa 1940 Larri alkoi lähettää Josif Stalinille lukuja pienoisromaanistaan Nebesnyi gost (”Taivaallinen vieras”), joka kertoi Neuvostoliittoon tutustuvan marsilaisen kielteisistä kokemuksista. Salanimellä kirjoittanut Larri pidätettiin huhtikuussa 1941 ja tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Hänet rehabilitoitiin vuonna 1956. Vankileiriltä palattuaan Larri julkaisi vielä kaksi lastenkirjaa.[1]
Suomennettu teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helvin ja Heikin ihmeelliset seikkailut (Neobyknovennyje prikljutšenija Karika i Vali). Suom. Johannes Kokkonen. Porvoo: WSOY, 1945.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Jevgeni Haritonov: Jan Leopoldovitš Larri: Prikljutšenija pisatelja-fantasta v ”Strane stšastlivyh” lib.ru. Viitattu 22.1.2021.
| ||||||||||
