Jan Blomstedt

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jan Mikael Blomstedt (s. 29. huhtikuuta 1952 Helsinki)[1] on suomalainen kauno- ja tietokirjailija, esseisti, suomentaja ja kriitikko.

Blomstedt valmistui ylioppilaaksi vuonna 1972 ja filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1977. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 1998 Diderot’n moraaliretoriikasta.[1] Vuonna 2015 ilmestyi Blomstedtin kääntämänä neljä Diderot’n aiemmin suomentamatonta tekstiä teoksessa Tämä ei ole tarina.[2]

Blomstedt on työskennellyt avustajana Helsingin Sanomissa (1976–1989), Uudessa Suomessa (1990–1991) ja Suomen Kuvalehdessä (1992–1997) sekä Kalevan erikoisavustajana 1989–1990. Hän on ollut Synteesi-lehden toimitussihteeri vuosina 1982–1985 ja 1992–2003.[1]

Vuosina 1998–1999 Blomstedt työskenteli Institut National des Langues et Civilisations Orientalesin lehtorina Pariisissa. Hän on Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden dosentti vuodesta 2001.[1]

Blomstedt oli Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen ulkomaansihteeri vuosina 1981–1983.[1]

Vuonna 2006 ilmestyi Blomstedtin kirjoittama säveltäjä Paavo Heinisen elämäkerta Heinistä kuunnellessa.

Blomstedtin isä oli suurlähettiläs Henrik Blomstedt.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 71–72. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Denis Diderot: Tämä ei ole tarina. Suomentanut Jan Blomstedt Ntamo. Viitattu 10.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]