Jambolaanit
| Jambolaanit | |
|---|---|
 Vesijambolaani (Syzygium aqueum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Myrtales |
| Heimo: | Myrttikasvit Myrtaceae |
| Suku: |
Jambolaanit Syzygium R.Br. ex Gaertn., 1788[1] |
| luokitusjärjestelmä: | APG III |
| Katso myös | |
Jambolaanit (Syzygium)[2] on yli tuhatlajinen kukkivien kasvien suku myrttikasvien heimossa.[3] Jambolaanit ovat yleensä pienehköjä, lähinnä trooppisten sademetsäalueiden ainavihantia puita. Sukuun kuuluu useita trooppisen Aasian, Afrikan ja Australian hedelmiä sekä maustekasveja, tunnetuimpana mausteneilikka.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jambolaanit ovat pieniä tai keskikokoisia ainavihantia puita tai pensaita. Soikeat ja ehytlaitaiset lehdet ovat vastakkaiset tai joskus säteittäiset. Kukinnot ovat joko oksien päädyissä tai hangoissa. Kukinnoissa on kukkia kolme tai useampia. Kukilla on yleensä 4 tai 5 terälehteä, lyhyitä verholehtiä on myös 4–5. Pitkiä heteitä on lukuisia. Hedelmä on rakenteeltaan luumarja, jossa on yksi, tai harvoin kaksi siementä.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jambolaanien suvun lajeja kasvaa luonnonvaraisena Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Aasian trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Uudessa-Kaledoniassa sekä Polynesiassa.[1]
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajeja on noin 1100; tarkka määrä riippuu tulkinnasta.[3] Joitakin tunnettuja ja taloudellisesti tärkeitä lajeja suomenkielisine nimineen:[2][4]
|
|
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joitakin jambolaanilajeja viljellään hedelmäpuina. Tähän tarkoitukseen käytetään laajimmin malakanjambolaania, kellojambolaania, jaavanjambolaania, vesijambolaania ja rusojambolaania.[5][6][7][8][9] Lisäksi mausteneilikkaa (Syzygium aromaticum) viljellään maustekasvina; puun nupulla olevia kukkia käytetään kuivattuna mausteena joko jauhettuna tai sellaisenaan.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Syzygium Flora of China. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) yso.fi. Viitattu 29.7.2012.
- ↑ a b Syzygium The Plant List. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Jambolaanit – Syzygium Viitattu 23.11.2022.
- ↑ Syzygium aqueum World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Arkistoitu 5.7.2013. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Syzygium cumini World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Arkistoitu 31.7.2012. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Syzygium jambos World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Arkistoitu 7.7.2010. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Syzygium malaccense. World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Arkistoitu 3.5.2013. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Syzygium samarangense. World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Arkistoitu 3.5.2013. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Syzygium aromaticum. World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Arkistoitu 3.5.2013. Viitattu 29.7.2012. (englanniksi)