Jaana Aalto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaana Aalto
Henkilötiedot
Syntynyt 25. maaliskuuta 1959 (ikä 60)
Vesanto
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala graafikko, kuvittaja

Jaana Aalto (o.s. Matilainen, s. 1959) on vesantolaissyntyinen, nykyisin Hämeenlinnassa asuva kuvataiteilija. Aalto tunnetaan erityisesti kirjakuvituksistaan, joista suuren osan hän on tehnyt yhteistyössä kirjailija Marjut Hjeltin kanssa. Aalto käyttää työssään retussiruiskua ja guassimaalausta, ja hänen töitään yhdistävät utuisuus ja luontoaiheet, jotka kumpuavat Aallon lapsuudenmaisemista Vesannolta.[1][2]

Aalto on suunnitellut taiteilijauransa aikana noin 2000 postikorttiaihetta.[2] Aalto on suunnitellut myös vuonna 2016 ilmestyneen postimerkkiarkin Ajatusten siivin.[3] Aallon postikorttien keräilijät ovat perustaneet Jaana Aallon Postikorttien Ystävät ry:n.[4]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto aloitti kuvataiteen opintonsa Limingan taidekoulussa 1976–1977 ja jatkoi niitä Kankaanpään taidekoulussa 1977–1978. Vuosina 1978–1983 hän suoritti Taideteollisessa korkeakoulussa graafisen linjan.[1] Vuosina 1984–1993 Aalto työskenteli Paletti Oy:lle, minkä jälkeen hän on toiminut freelancer-graafikkona.

Jaana Aalto asuu Hämeenlinnassa. Hän on naimisissa valokuvaaja Terho Aallon kanssa ja heillä on kaksi lasta, arkeologi Ilari Aalto ja tekstiilimuotoilija Noora Aalto.[1]

Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinna-seura ja Wanaja-seura valitsivat Jaana Aallon vuonna 1995 vuoden hämeenlinnalaiseksi.[5] Aallon kuvittama Keijukaiset-kirja (SKS 1995) oli vuonna 2011 ehdolla Kirjapöllö-palkinnon saajaksi.[6]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaana Aalto on kuvittanut yli 2000 postikorttiaihetta. Niiden lisäksi hän on tehnyt lukuisia kirjakuvituksia ja kuvittanut Pikkukakkosen pala-animaatiot Eetu ja Reetu (1988), Sohvi ja Samettinalle (1990), Panu pingviini (1992), Tonttu (2000) ja Noitatyttö Nunneli (2002).

Aalto on osallistunut useisiin yksityis- ja yhteisnäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla, muun muassa Natura-näyttelyyn Tverissä Venäjällä, Bratislavan kuvitusbiennaaliin Slovakiassa ja kuvitusbiennaalin kiertonäyttelyyn Japanissa.[7]

Kuvitettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ritva Luostarinen: Lumottu karkkipurkki. Kuvitus: Jaana Aalto. Helsinki: Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1982. ISBN 951-9134-92-1.
  • Liisi Hietanen: Viiksikissa. Kuvitus: Jaana Aalto. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5794-1.
  • Pirjo Telaranta: Eetun ja Reetun kevätpäivä. Kuvitus: Jaana Aalto. Hämeenlinna: Karisto, 1989. ISBN 951-23-2767-8.
  • Pirjo Telaranta: Eetun ja Reetun ensilumi. Kuvitus: Jaana Aalto. Hämeenlinna: Karisto, 1989. ISBN 951-23-2766-X.
  • Pirjo Telaranta: Eetu ja Reetu piilosilla. Kuvitus: Jaana Aalto. Hämeenlinna: Karisto, 1990. ISBN 951-23-2858-5.
  • Pirjo Telaranta: Eetun ja Reetun syyspuuhat. Kuvitus: Jaana Aalto. Hämeenlinna: Karisto, 1990. ISBN 951-23-2859-3.
  • Marjut Hjelt: Keijukaiset: Totta ja tarinaa toisesta maailmasta. Kuvitus: Jaana Aalto. Totta ja tarua. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-817-4.
  • Marjut Hjelt: Tonttu: Tonttusuvun tarinoita suuresta metsästä. Kuvitus: Jaana Aalto. Totta ja tarua. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-717-982-0.
  • Ulla Lipponen (toim.): Kuukernuppi - vanhoja ja uusia lastenloruja. Kuvitus: Jaana Aalto. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998. ISBN 978-951-746-876-3.
  • Marjut Hjelt: Taikametsä: Tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä. Kuvitus: Jaana Aalto. Totta ja tarua. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-143-7.
  • Marjut Hjelt: Pieni taikakirja: valikoima Suomen kansan taikoja ja enteitä. Kuvitus: Jaana Aalto. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-403-7.
  • Minna Svennevig Ulfstein: Rajamaan mysteeri. Kuvitus: Jaana Aalto. Helsinki: Kirjastudio, 2005. ISBN 952-482-023-4.
  • Marjut Hjelt: Lumoava haltijakansa. Kuvitus: Jaana Aalto. Hämeenlinna: Karisto, 2011. ISBN 9789512353736.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lähdekorpi 2019.
  2. a b Jaana Aallon kotisivut, Viitattu 4.1.2013
  3. Posti: Uudet postimerkit, viitattu 22.12.2015.
  4. Suomen postikorttiyhdistys: Jaana Aallon Postikorttien Ystävät, viitattu 22.12.2015.
  5. Hämewiki: Vuoden hämeenlinnalainen, viitattu 26.3.2019.
  6. Turun Sanomat: Parvelan Hilma ja Pingviini tavoittelee Kirjapöllöä, viitattu 26.3.2019.
  7. Taidelainaamo: Jaana Aallon CV, viitattu 26.3.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]