Jänönsalaatti

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Jänönsalaatit)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jänönsalaatti
Mycelis muralis.jpeg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Jänönsalaatit Mycelis
Laji: muralis
Kaksiosainen nimi
Mycelis muralis
(L.) Dumort.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jänönsalaatti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jänönsalaatti Commonsissa

Jänönsalaatti (Mycelis muralis) on 30–90 senttimetriä korkea asterikasvi, jonka teriöt ovat keltaiset.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänönsalaatin varsi ja lehdet ovat kaljuja. Varsi on usein punavioletinsävyinen ja sen yläosa haarautuva. Kasvin lehdet ovat ohuet, pariliuskaiset ja alhaalta sinivihreät. Osa lehdistä pitkäruotisia, ruoti siipipalteinen, palle tyveltä korvaketta muistuttavia. Lapa pariliuskainen, matalahampainen, ohut, alta sinivihreä, alemmat liuskat pieniä, päätöliuska kolmiomainen suuri ja kolmionmuotoinen. Ylemmät lehdet ovat korvakkeelliset.[2][3]

Mykeröstö on monihaarainen, harsu huiskilomainen latvakukinto. Teriö on keltainen. Kukat muodostavat 10–15 mm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Kehto on n. 10 mm, hoikka, liereä. Kehtosuomut ovat 7–10 mm, uloimmat sisempiä paljon lyhyempiä, kehtosuomuja 2 riviä, leveän kolmiomaisia–lähes tasasoukkia, ulommat sisempiä paljon lyhyempiä. Mykerön laitakukat yleensä 5 kpl keltaisia, kielimäisiä, kärjestä 5-hampaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukkii heinä–elokuussa. [2][3]

Hedelmä on pähkylä on 3–4 mm, lähes musta. Pappus on hapsihaiveninen, kärjessä lyhyen varren päässä hapsihaivenia.[2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan eteläisimmässä osassa ja Ahvenanmaalla, muualla Etelä-Suomessa harvinainen, pohjoiseen tai itään mentäessä se harvinaistuu nopeasti, yksittäislöytöjä löytyy kuitenkin vielä Keski-Suomestakin. Suomessa se on esiintymisalueensa pohjoisrajoilla ja suosii mereistä, lauhankosteaa ilmastoa. Kasvaa meillä jokseenkin samalla alueella, jolla jalot lehtipuutkin menestyvät.[2][3][4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänönsalaatti on eteläboreaalisen vyöhykkeen Suomen-osion lounaisosien lehdoissa[5], lehtokorvissa, lähteiköissä, rehevissä kuusikoissa, purolaaksoissa, vyörysorarinteillä, avohakkuilla, puutarhoissa, tienvarsilla, jalkakäytävillä. Jänönsalaatti on viime vuosina runsastunut ja vallannut uusia kasvupaikkoja. Lajin ilmaantuminen uusiin lehtoihin on seurausta metsälaidunnuksen loppumisesta.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Metsiemme lehtokasveja (UPM-Kymmene), sivu 9. Viitattu 21.10.2017.
  2. a b c d e Luontoportti: Jänönsalaatti (Mycelis muralis) Viitattu 21.10.2017.
  3. a b c d e Laji.fi: Jänönsalaatti (Mycelis muralis) Viitattu 21.10.2017.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Jänönsalaatin levinneisyys Suomessa Viitattu 21.10.2017.
  5. Metsiemme lehtokasveja (UPM-Kymmene)', sivu 4 Viitattu 21.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]