Tämä on lupaava artikkeli.

Jäätävä sade

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Korkeus–lämpötila-diagrammi erilaisille sateen muodoille. Punainen viiva kuvaa erästä jäätävän sateen muodostumiselle tyypillistä lämpötilajakaumaa korkeuden funktiona.

Jäätävä sade eli alijäähtynyt sade[1][2] on sadetta, jonka vesi on alijäähtynyttä.[1][2][3][4] Jäätävän sateen METAR-koodi on FZRA.[5] Jäätävä sade liittyy usein säärintamaan.[6] Alijäähtyneet sadepisarat jäätyvät, kun ne kohtaavat maan. Jäätävä sade muodostaa maahan liukasta iljannetta, joka voi aiheuttaa vaaratilanteita.[1][2][3] Jäätävän sateen ennustaminen on hankalaa.[7]

Muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä jäätävään sateeseen liittyy lämpimän rintaman lähestyminen. Pakkasilma jää ilmakehässä alas, kun lämmin ilma virtaa sen päälle. Nouseva ilma viilenee, ja sen sisältämä vesihöyry tiivistyy tuottaen jäätävän sateen alueen rintaman edelle. Jäätävä sade voi liittyä myös kylmään tai stationaariseen rintamaan.[6]

Lämpötila pilvien tasolla on yleisemmin nollan ala- kuin yläpuolella. Niissä oleva vesi on siis useimmiten alijäähtynyttä. Talvioloissa vesi voi sataa sumupilvestä maahan alijäähtyneenä tihkusateena.[3] Sadepisarat voivat muuttua alijäähtyneiksi myös pilven alla olevassa kylmässä ilmakerroksessa; lumisade sulaa ensin vedeksi, kun se joutuu tarpeeksi paksuun lämpimään kerrokseen, mutta sade jäähtyy nollan alapuolelle kylmemmässä kerroksessa ennen maanpintaa.[3][8]

Jäätävä sade vaatii syntyäkseen tietyt olosuhteet. Syntyyn vaikuttavat muun muassa ylemmän lämpimän kerroksen ja alemman kylmän kerroksen paksuus. Jos maanpinnan yläpuolella oleva kylmä kerros on liian paksu tai kylmä, niin vesipisarat ehtivät jäätyä jääjyväsiksi. Jos taas lämmin kerros on liian ohut tai viileä, lumihiutaleet eivät ehdi kunnolla sulaa.[4]

Jäätävä tihkusade[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos alijäähtyneet sadepisarat ovat halkaisijaltaan pienempiä kuin 0,5 mm, on kyseessä jäätävä tihku, jonka METAR-koodi on FZDZ[5]. Jäätävän tihkun muodostuminen poikkeaa jäätävän sateen muodostumisesta: jäätävä tihku syntyy, kun sumupilvestä satava[9] vesi kulkee kylmän kerroksen läpi.[10] Jäätävää tihkusadetta sataa Suomessa noin kymmenen kertaa enemmän kuin jäätävää vesisadetta.[11]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäätävän sateen muodostamaa jäätä.

Kun alijäähtynyt sadepisara kohtaa kylmän maanpinnan tai muun kiinteän kohteen, se jäätyy.[2][3] Maahan muodostuu näistä alijäähtyneistä vesipisaroista erittäin liukasta jääpeitettä,[2] jota kutsutaan iljanteeksi[1][3]. Pohjoismaissa iljanteeksi kutsutaan myös pakkasella maanpintaan jäätynyttä vettä.[3]

Läpinäkyvä iljanne aiheuttaa vaaratilanteita autoilijoille ja jalankulkijoille. Rankka jäätävä sade aiheuttaa vahinkoja: se voi katkoa esimerkiksi voimajohtoja ja puiden oksia. Suurimman vaaran se aiheuttaa lentokoneille ja laivoille. Lentokoneen runkoon voi kertyä nopeasti jäätä, joka vaikuttaa koneen aerodynamiikkaan ja nopeuteen. Jos purjeveneen mastoon kertyy jäätä, vene voi kaatua.[3]

Iljanne sulaa yleensä muutamassa tunnissa, mutta joskus se voi pysyä maassa useita päiviäkin. Ennätys on tiettävästi Yhdysvaltain Connecticutista vuodelta 1969, jolloin iljanne pysyi maassa puolitoista kuukautta.[3] Tietyissä olosuhteissa teiden suolaus voi estää iljanteen muodostumisen tielle.[12]

Jäätävä sade poikkeaa raesateesta siten, että jäätävässä sateessa vesi putoaa maahan nestemäisinä pisaroina. Jäätävää sadetta voi muodostua kaikenlaisissa sadepilvissä, mutta raesadetta vain ukkospilvessä.[3]

Ennustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäätävä sade on yksi hankalimmin ennustettavista sääilmiöistä. Jopa asteen kymmenysosan suuruiset muutokset voivat tarkoittaa sateen tyypin muuttumista.[7] Jäätävän sateen ennustamisessa täytyy tietää ilmakehän kolmiulotteinen lämpötilarakenne maanpinnalta parin kilometrin korkeuteen.[11]

Jäätävän sateen syntymiseksi monien pienten osatekijöiden täytyy toimia juuri oikealla tavalla. Näitä osatekijöitä ei useinkaan pystytä mittaamaan riittävän tarkasti, eikä kaikkia myöskään pystytä kuvaamaan tarkasti säämalleissa. Eräs tällainen huonosti tunnettu osatekijä on jääkiteiden tai jäätymisydinten lukumäärä alijäähtyneen vesipilven sisällä. Useimmiten jäätäviä sateita pystytään ennustamaan vain 1–6 tuntia eteenpäin. Meteorologin tekemä jäätävän sateen ennuste perustuu lähes aina maanpintahavaintoihin. Jos maanpinnalla havaitaan jäätävää sadetta, pyritään arvioimaan kuinka kauan sade voi jatkua jäätävänä ja mihin jäätävä sade voi liikkua lähitunteina.[13]

Säämerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääkartalla jäätävästä sateesta käytetään seuraavia symboleita:[14]

Kuva Numero Selitys
Symbol code ww 24.svg 24 Ei-kuuroittainen jäätävä sade tai tihku loppui edellisen tunnin aikana
Symbol drizzle 56.svg 56 Heikkoa jäätävää tihkusadetta
Symbol drizzle 57.svg 57 Kohtalaista tai kovaa jäätävää tihkusadetta
Symbol rain 66.svg 66 Heikkoa jäätävää sadetta
Symbol rain 67.svg 67 Kohtalaista tai kovaa jäätävää sadetta

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Karttunen, Hannu et al.: ”Luku 9.4 Sadepisarat, hiutaleet ja muut sateen muodot”, Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 222. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2.
  2. a b c d e Jäätävä sade YLE Sää. 24.2.2011. Yleisradio. Viitattu 12.7.2013.
  3. a b c d e f g h i j Burroughs, William J. et al.: ”Sade”, Ihmeellinen luonto – Sää, s. 222-223. Suomentanut Salonen, Sirkka & Valta, Tuulikki. Jyväskylä: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5236-9.
  4. a b Jokinen, Pauli J.: Lumipyry tuo hetkeksi talven makua eteläänkin Sääbriefing. 8.11.2010. Viitattu 12.7.2013.
  5. a b PRESENT WEATHER (pdf) Federal Meteorological Handbook No. 1 - Surface Weather Observations and Reports. Syyskuu 2005. Office of the Federal Coordinator for Meteorology. Viitattu 12. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  6. a b Cyclones and Fronts – the development of freezing rain University of Illinois at Urbana-Champaign. Viitattu 12. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
  7. a b Forecasting Freezing Rain – the importance of temperature profiles University of Illinois at Urbana-Champaign. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  8. Freezing Rain – supercooled droplets freezing on impact University of Illinois at Urbana-Champaign. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  9. Sateen olomuodot Ilmatieteen laitos. Viitattu 12. heinäkuuta 2013.
  10. Munroe, Susan: Freezing Drizzle About.com. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  11. a b Hartonen, Sari: ”Talvi on vuodenajoista pisin”, Sää ympäri vuoden, s. 28-30. Helsinki: Kotimaa-yhtiöt Oy / Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-774-4.
  12. Varo: Jäätävä sade iskee teihin ja tuulilaseihin 29.12.2012. Aamulehti. Viitattu 12.7.2013.
  13. Hirvonen, Jarkko; Kotro, Janne; Myllys, Hilppa: Ilmastokatsaus – helmikuu 2006 (pdf) (Osio "Jäätävät sateet") Helmikuu 2006. Ilmatieteen laitos. Viitattu 12.7.2013.
  14. Present Weather Symbols JetStream - Online School for Weather. 5.1.2010. National Weather Service. Viitattu 16.7.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jäätävä sade.