Alijäähtyminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alijäähtynyt vesi on jäätynyt Cairn Gorm -vuoren laella olevaan pylvääseen. Kuvassa tuuli on puhaltanut oikealta.

Alijäähtyminen on prosessi, jossa neste jäähtyy jäätymispistettään kylmemmäksi, mutta pysyy edelleen nestemäisenä.

Normaalisti jäätymispisteen paikkeilla neste alkaa kiteytyä jäätymisytimen ympärille – esimerkiksi vesi alkaa jäätyä lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle jonkin vedessä leijuvan hiukkasen tai suolakiteen ympärille. Jos sopivia ytimiä ei ole, neste voi jäähtyä tiettyyn, paljon kylmempään lämpötilaan (vedelle - 42 °C), jossa alkaa tapahtua homogeenista jäätymistä. [1]

Ilmakehässä on alijäähtynyttä vettä etenkin pilvipisaroissa: kumpu- ja kumpukerrospilvet muodostuvat useimmiten alijäähtyneistä pienistä vesipisaroista. Pintajännitys pitää niitä nestemäisinä; niinpä lentokoneen siipeen törmätessään ne jäätyvät heti ja aiheuttavat jäätämistä.

Tihkusateen pilvipisaroita suuremmissa pisaroissa pintajännitys on pienempi, ja alijäähtyminen on harvinaisempaa, mutta kuitenkin yleisempää kuin varsinaisen vesisateen halkaisijaltaan jopa millimetrin kokoisissa pisaroissa.

Alijäähtynyt vesi aiheutti onnettumuustutkijoiden mukaan välillisesti Air Francen lennon 447 onnettomuuden 1. kesäkuuta 2009.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.