Itävallan kansalaisuus
Itävallan kansalaisuus on laillinen suhde yksittäisen henkilön ja Itävallan liittovaltion välillä. Maassa noudatetaan lähtökohtaisesti ius sanguinis -periaatetta.
Kansalaisuuden saaminen syntymällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syntyperäisiä Itävallan kansalaisia ovat sellaiset henkilöt, joiden syntyessä vähintään näiden äiti on Itävallan kansalainen. Isän puolelta Itävallan kansalaisuus voidaan siirtää lapselle tämän syntyessä, mikäli vanhemmat ovat naimisissa. Mikäli vanhemmat eivät ole naimisissa, isän puolelta kansalaisuus voidaan siirtää lapselle ainoastaan, jos isyys on todettu ja vahvistettu oikeudessa.[1]
Kansalaisuuden saaminen hakemuksella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hakemuksen perusteella Itävallan kansalaisuus voidaan myöntää sellaiselle henkilölle, joka täyttää seuraavat ehdot:[1]
- asunut Itävallassa laillisesti ja yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuotta
- ei ole saanut rikostuomioita tai vakavia rikesakkoja Itävallassa tai ulkomailla
- pystyy todistetusti elättämään itsensä, mikäli hakija ei ole vammautunut tai pysyvästi sairas
- on läpäissyt kieli- ja kansalaisuuskokeen (paitsi, jos on alle 14-vuotias tai osoittaa vaadittavat tiedot muulla tavoin)
- osoittanut myönteistä asennetta Itävallan perustuslakia ja yhteiskuntajärjestelmää kohtaan
- ei ole tuomittu karkotukseen tai ei ole minkäänlaisen oleskeluluvan purkamiseen liittyvän oikeusprosessin osallinen
- ei ole poistettu maasta tai määrätty maahantulokieltoon viimeisen vuoden aikana
- ei kuulu ääriliikkeisiin tai terroristijärjestöihin
- ei vaaranna Itävallan kansainvälisiä suhteita
- on luopunut muista kansalaisuuksistaan
Vuonna 2019 Itävallassa hyväksyttiin laki, jonka nojalla kansallissosialismin uhrit, ja näiden jälkeläiset, voivat saada Itävallan kansalaisuuden ilmoituksella.[2]
Kaksoiskansalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähtökohtaisesti Itävalta ei salli kaksoiskansalaisuutta; henkilöt, jotka ottavat vapaaehtoisesti vastaan jonkun muun valtion kansalaisuuden, menettävät Itävallan kansalaisuuden. Tästä on joitakin poikkeuksia:[3]
- lapset, jotka saavat syntyessään jonkin muun kansalaisuuden Itävallan kansalaisuuden lisäksi
- henkilöt, jotka ovat saaneet erillisen luvan säilyttää Itävallan kansalaisuutensa
Vuoteen 2008 asti kaikki sellaiset ulkomaalaiset, jotka nimitettiin professorin virkaan jossain itävaltalaisessa yliopistossa, saivat automaattisesti Itävallan kansalaisuuden, koska nämä laskettiin valtion virkamiehiksi. Tällaisten henkilöiden ei myöskään tarvinnut luopua aikaisemmista kansalaisuuksistaan.[4][5][6][7]
Kansallissosialismin uhrit, jotka hakevat Itävallan kansalaisuutta ilmoituksella, eivät menetä nykyistä kansalaisuuttaan.[2]
Itävallan kansalaiset ovat automaattisesti myös Euroopan unionin kansalaisia.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Citizenship Living and working in Austria. 2023. Viitattu 18.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Citizenship Austria in USA. Viitattu 18.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Dual citizenship Österreichs digitales Amt. Viitattu 18.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Dual Citizenship and Naturalisation: Global, Comparative and Austrian Perspectives (pdf) (s. 65) Austrian Academy of Sciences. 2021. Viitattu 18.8.2023.
- ↑ Nationality law and Naturalisation in Austria (pdf) reading.ac.uk. Viitattu 14.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Staatsbürgerschaftswesen, Stand 2007 (pdf) salzburg.gv.at. Arkistoitu 2014. Viitattu 14.1.2024. (saksaksi)
- ↑ 2. Bundesverfassungsgesetz: Änderung des Bundes-Verfassungsgesetzes und Erlassung eines Ersten Bundesverfassungsrechtsbereinigungsgesetzes (pdf) Bundesgesetzblatt für die Republik Österreich. 2008. Viitattu 14.1.2024. (saksaksi)
- ↑ EU citizenship European Commission. 2023. Viitattu 18.8.2023. (englanniksi)