Isoamyyliasetaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isoamyyliasetaatti

Ethanoate d'isopentyle.svg

Tunnisteet
CAS-numero 123-92-2
Ominaisuudet
Molekyylikaava C7H14O2
Moolimassa 130,2 g/mol
Ulkomuoto Väritön neste
Sulamispiste - 79 °C (194 K)
Kiehumispiste 142 °C (415 K)
Tiheys 0,87 g/cm3
Liukoisuus veteen 0,2 g/100 ml (20 °C)


Isoamyyliasetaatin kemiallinen kaava on C7H14O2 ja rakennekaava CH3COO(CH2)2CH(CH3)2. Isoamyyliasetaatista käytetään myös nimityksiä isopentyyliasetaatti ja 3-metyylibutyyliasetaatti.

Isoamyyliasetaatti on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste, jolla on tunnusomainen voimakas banaaninomainen tuoksu. Tämän vuoksi aineesta käytetään joissain yhteyksissä myös nimeä banaaniöljy. Isoamyyliasetaatin moolimassa on 130,2 g/mol, sulamispiste − 79 °C, kiehumispiste 142 °C, suhteellinen tiheys 0,87 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 20 °C:n lämpötilassa 0,2 g/100 ml, leimahduspiste 25 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 360 °C ja CAS-numero 123-92-2.

Isoamyyliasetaatti on eräs hunajamehiläisen käyttämistä kemiallisen viestinnän hälytysferomoneista.

Isoamyyliasetaattia käytetään hajusteissa sen hyvän banaaninkaltaisen tuoksunsa kautta. Lisäksi sitä käytetään liuottimena orgaanisissa synteeseissä ja penisilliinien valmistuksessa liuottimena uutoissa ja valokuvien kehityksessä.[1][2][3] Isoamyyliasetaatti valmistetaan isoamyylialkoholin ja etikkahapon välisellä reaktiolla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 346. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 78-952-92-5627-3.
  2. Raj Sakamuri: Esters, Organic, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 22.04.2013
  3. Karl-Georg Fahlbusch, Franz-Josef Hammerschmidt, Johannes Panten, Wilhelm Pickenhagen, Dietmar Schatkowski, Kurt Bauer, Dorothea Garbe & Horst Surburg:Flavors and Fragrances, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 22.04.2013

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.