Iris Rautio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Iris Rautio (s. 1. lokakuuta 1940 Lahti)[1] on suomalainen jazzlaulaja, joka levytti 1960-luvulla myös muunlaista rytmimusiikkia ja tunnetaan matalasta äänestään. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluu vuonna 1967 julkaistu ”Rinteen poika”, Jyrki Lindströmin suomennos Bobby Gentryn synkästä balladista ”Ode to Billie Joe”.[2]

Lahdessa syntynyt mutta Helsingissä varttunut Rautio aloitti uransa 16-vuotiaana iskelmäkilpailun voitosta ja esiintyi kymmenisen vuotta Jorma Weneskosken yhtyeen solistina. Hän kävi mannekiinikoulun ja oli mukana harrastajien perustamassa Kellariteatterissa. 1960-luvulla hän opiskeli jazzlaulua ja jazzmusiikin historiaa New Yorkissa.[1]

Ensimmäiset levytykset Rautio teki Jokerit-kvartetin jäsenenä 1959[1]. Tuolloin sen muut jäsenet olivat John Sandman, Nisse Lindqvist ja Pentti Flinckman[3]. Vuosina 1963–1964 Iris Rautio levytti kolme singleä Deccalle, vuosina 1964–1967 kolme singleä HMV:lle ja vuonna 1969 yhden singlen CBS:lle. Näihin kuului coverversio Sonny & Cherin kappaleesta ”Bang Bang”[2]. Suomen äänitearkiston Fenno-tietokanta luettelee häneltä 24 levytettyä kappaletta vuoteen 1999 mennessä,[4] Yleisradion Fono.fi-äänitetietokanta kaikkiaan 54 kappaletta[5].

Rautio osallistui Suomen euroviisukarsintaan 1964 Eino Hurmeen säveltämällä ja Reino Helismaan sanoittamalla laululla ”Tulen jälkeen”,[6].

Useimmin Iris Rautio esiintyi 1960-luvulla muiden suomalaisten jazzartistien tavoin Helsingin Albertinkadun Old House Jazz Clubilla eli ”Mäyränkolossa”. Päätoimenaan hän työskenteli pankkitoimihenkilönä[1]. Syksyllä 1967 Iris Rautio teki kolmen viikon kiertueen Neuvostoliitossa. Samana vuonna hän, Sirkka Keiski ja Oili Vainio muodostivat Kolmiapila-nimisen trion.[7] Seuraavan vuoden kesällä Iris Rautio sijoittui kolmanneksi Itä-Saksassa Rostockin Itämeren viikon laulukilpailussa Rauno Lehtisen kappaleella ”On hetki[8].

Myöhemmin Iris Rautio on esiintynyt The Settlemen Big Bandin laulusolistina, muun muassa yhtyeen nimeä kantavalla omakustannealbumilla vuodelta 1986, jolla yhtyettä johtaa Petri Juutilainen.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Mattlar, Mikko: Jazzin polte vei laulaja Iris Raution aikoinaan opiskelemaan Yhdysvaltoihin asti. (80-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 1.10.2020. Digilehti (maksullinen) Viitattu 26.10.2021.
  2. a b Iris Rautio, Bluespedia, bluesnews.fi. Viitattu 26.10.2021.
  3. Jokerit discogs.com. Viitattu 26.10.2021.
  4. Esittäjähaku ”Iiris Rautio” (haulla ”Iris Rautio” ei löydy mitään) Fenno-levytietokanta 1901–1999. Viitattu 26.10.2021.
  5. Esittäjähaku "Rautio+Iris" fono.fi. Viitattu 26.10.2021.
  6. Suomen Eurovisioiskelmät. Helsingin Sanomat, 23.1.1964, s. 24. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  7. Suomalainen laulajatar menestyy Islannissakin. Helsingin Sanomat, 3.12.2967, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
  8. Iris Rautio kolmas Rostockissa. Helsingin Sanomat, 14.7.1968, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  9. The Settlemen Big Band*, Iris Rautio – The Settlemen Big Band discogs.com. Viitattu 26.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]