Inger-Mari Aikio
Inger-Mari "Ima" Aikio (ent. Aikio-Arianaick, s. 14. tammikuuta 1961 Utsjoki) on saamelainen kirjailija, toimittaja ja elokuvantekijä.[1] Hän kirjoittaa pohjoissaameksi.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikio kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1980. Hän opiskeli saamen ja suomen kieltä Oulun yliopistossa 1980–1982 ja suoritti virallisen kääntäjän saame-suomi/suomi-saame-tutkinnot vuonna 1992. Aikio on suorittanut myös multimediajournalistikoulutuksen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa 2003–2005 ja media-assistentin tutkinnon 2005.[1]
Aikio työskenteli vuosina 1982–1988 toimittajana, kuvaajana ja kielenhuoltajana Sámi Áigi -lehdelle. Hän työskenteli radiotoimittajana Yle Saamen radiossa Inarissa ja Utsjoella 1988–2008. Sivutoiminaan Aikio on tehnyt käännöstöitä ja kielentarkistusta sekä toimittanut Mánáid Bláđđi -lastenlehteä 1980-luvulla.[1]
Aikio on julkaissut seitsemän runokirjaa. Máimmis dása (2001) oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston ja Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hän vieraili Göteborgin kirjamessuilla 2004. Aikio sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon 2015.[3]
Myös Aikion isä Niilo Aikio on kirjailija.[4]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gollebiekkat almmi dievva (DAT 1989)
- Jiehki vuolde ruonas giđđa (DAT 1993)
- Silkeguobbara lákca (DAT 1995)
- Maailmalta tähän. (Máilmmis dása, 2001.). Suomentanut Inger-Mari Aikio-Arianaick. Kuvat: Inger-Mari Aikio-Arianaick, Nuccio Mazzullo, Jussi Eskelin. Inari: Kustannus-Puntsi: Kautokeino: DAT, 2006. ISBN 952-5343-31-6.
- Suonet. (Suonat, 2008.). Suomentanut Irene Piippola & Inger-Mari Aikio-Arianaick. Kuvat: József Timár. Wien: József Timár, 2009. ISBN 978-3-9502190-3-6.
- Beaivváš čuohká gába (DAT 2014)
- Roađđi: Rosa Boreal (2016) yhdessä Niillas Holmbergin kanssa
- 69 čuoldda (DAT 2018). Suomentanut Inger-Mari Aikio ja Helena Sinervo. Kuvat Sunná Valkeapää.
Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tropihka rievssat (DAT 2016)
Lastenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Riebana bihpporgáhkut (DAT 2006)
- Čáhcerávgga gazza (DAT 2011)
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ima ipmašat (DAT 2007)
- Ima hutkosat (DAT 2011)
- Ima mánážat (DAT 2015)[5]
- Ima da Tiina päärna DAT 2017)[5]
- Ima já Heli párnááh (DAT 2017)[5]
Lyhytelokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Inarinsaame - uhanalainen muttei kuoleva (2004)
- Naurun pisaroita (2005)
- Lapintakin pukeminen (2005)
- Perinteinen talvivaatetus (2006)
- Kahden maailman lapsi (2007)
- Siivekkäät (2013)
- Suomi-saame-suomi (2013)
- Amoc – Ensimmäinen (2015)
Lähde[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Inger-Mari Aikio (Arkistoitu sivu) Inger-Mari Aikion kotisivut. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ Aikio-Arianaick, Inger-Mari Kirjasampo.fi. Viitattu 26.9.2015.
- ↑ Talvitie, Marjukka: Lastenkulttuurin valtionpalkinto Inger-Mari Aikiolle Yle Uutiset. 20.11.2015. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ Näkkäläjärvi, Pirita: Aikion suvussa kirjailijoita kahdessa polvessa Yle Uutiset. 17.12.2014. Viitattu 17.12.2014.
- ↑ a b c Ensimmäiset lastenlevyt inarin- ja koltansaameksi Lappilainen. 24.1.2017. Viitattu 27.4.2018.
- ↑ Ima Aikio-Arianaick Elonetissä.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kolehmainen, Ritva: Maailmalta maailmalle Kiiltomato.net. 17.9.2007.
- Tolppi, Anni: Saamelaiset ovat kyllästyneet posken silittäjiin Yle Uutiset. 6.2.2013.
- Sahavirta, Helena: Inarissa tehdään innolla Kaleva. 11.4.2005.
| ||||||||||||||||||
