Impi-Liisa Kilpeläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Impi-Liisa Kilpeläinen (26. syyskuuta 1888 Kuopio8. maaliskuuta 1948) oli suomalainen opettaja, toimittaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton esitelmöitsijä ja kerhotoiminnan johtaja.[1][2][3]

Kilpeläinen valmistui opettajaksi ja oli työssä Helsingissä Emma Mäkisen lastenkodissa ja sittemmin toimi opettajana helsinkiläisten perheiden kotikoulussa Helsingissä ja Pakasen kartanossa Vihdissä. Kilpeläinen muutti 1912 Yhdysvaltoihin. Hän oli sanomalehtialalla vuosina 1916–1921 Yhdysvalloissa. Kilpeläinen oli toimittajana Duluthissa, Minnesotassa Päivälehdessä ja Kansan Henki-lehdessä ja hän toimitti samaan aikaan myös Naisten Lehteä. Hänestä tuli 1917 Yhdysvaltain ja Kanadan sanomalehtiliiton sihteeri ja hän toimitti liiton julkaisemaa Siirtokansan Kalenteri-vuosijulkaisua. Hän oli mukana amerikansuomalaisten valistusriennoissa ja toimi esitelmöitsijänä sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa. Kilpeläinen opetti myös suomen kieltä ja Suomen historiaa Brooklynissä ja Duluthissa, Minnesotassa. Kilpeläinen oli mukana ensimmäisen maailmansodan aikana Amerikan Punaisen Ristin työssä ja hänet palkittiin Amerikan Punaisen Ristin ansiomerkillä. Tässä vaiheessa hän tutustui myös lastensuojelutoimintaan.[1][3]

Kilpeläinen palasi Suomeen vuonna 1921. Mentyään naimisiin vuonna 1923 taidemaalari Aatu Kilpeläisen (1887–1948) kanssa Impi-Liisa Kilpeläinen meni 1924 Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton palvelukseen tehtävinään lasten ja nuorten kerhotoiminnan ja yhteiskunnallisen huollon järjestäminen sekä kyseisen alan työntekijäin valmennuskurssien johtaminen ja heidän työnsä valvominen. Hän toimi lisäksi 1933–1937 Suomen Nuorisohuollon valtuuskunnan sihteerinä. Kilpeläinen oli mukana naisasia-, lotta- ja marttatyössä ja toimi opettajana ja luennoitsijana eri järjestöjen jatko-opetus- ja valmennuskursseilla.[1][3][4]

Vuonna 1936 Kilpeläinen teki stipendiaattina opintomatkan Englantiin osallistuen Lontoossa pidettyyn kansainväliseen yhteiskunnalliseen kongressiin ja yhteiskunnallisten huoltotyöntekijäin kesäkursseille Bedford-Collegessa.[3]